...kuohuvat...

| Ravintoloissa tapahtuu | Kaupungilla tapahtuu | Etusivu | Reseptit | Makuja | Viinikellari | Wanha Wiinuri

Castellblanch Rosado Brut Carat

Sitähän on ihmisten tapana aina skåålailla kun tapahtuu. Muutamissa juhlissa enemmän kuin toisissa - toivon mukaan. Puolikkaan pullon kokoisessa astiassa tarjoiltava Rosado Brut Carat on hieno valinta, kun maljailu tapahtuu kukkuloilla, lakeuksilla tai muuten vain ulkosalla. Koko on näppärä. Eikä näössäkään ole moittimista.

Kuiva ja pirteä Carat on selkeästi punainen rose, vaaleampiakin on tavattu. Joku tykkää vaaleasta, toinen lempii tummaa, mutta hedelmäinen ja hieman taustaltaan mansikkainenkin Carat on diplomaatti kaikilla aloilla: Se ikäänkuin muistuttaa koulunsa suosituinta tyttöä, se ei ole liian äänekäs, ei liian näkyvä, eikä liian radikaali. Se on pirteä hymy-tyttö, iloinen ja energinen. Ei eieiei, se ei ole mikään nuoleksija, vaan koulun kovimmatkin gootit voivat olla sen kavereita. Joviaali gimma.

Tämän vuoksi ei siis tarvitse hävetä vähän vaikka ulkoiluttaakin Rosado Brut Caratia. Toinen loistokäyttö Rosadolle olisi esimerkiksi nimijäis-, tai ristiäistilaisuus. Koska olemme tässäkin asiassa ruotsalaisille esimerkkinä, voi tätä suositella niin pojan kuin tytönkin tilaisuuteen, Ei siis hon tai han, vaan hän; ihmisyys ennen sukupuolta!


Willm Crémant d’Alsace Rosé

Nykyään on niin tosi rendikästä juoda viinit kuplilla. Ja koska joka kevät rose tulee muotiin, niin eiköhän tämä ole nyt sitten se the-most-hip-must-to-drink- juoma: Rosé cremant.
Cremant on Alsacen alueella tuotettua kuohuviiniä: Kyllä se niin on, ennen Saksaa, nykyään Ranskaa, mutta viiniä nämä miekkoset osaavat tehdä - puhuttiin sitten kumpaa kieltä tahansa. Onhan tuossa ranskanpojan viinissä aina se hienoinen ”chic”! kun muihin verrataan.

Cremantit viineinä ovat vanha keksintö, joka on jäänyt aivan turhaan unholaan. Huomautettakoon, että Willmin talo oli Alsacen ensimmäinen viininvalmistaja, joka rahtasi viininsä Yhdysvaltoihin heti, kun kieltolaki oli kumottu. Laadullisesti mainioita ja maultaan puhtaita cremanteja kannattaa suosia, mikäli et ole varma, haluavatko kaikki nauttia kuplajuomaa kuin simo hilloa. Willmin Cremant on kaunis aperitiivi sekä onnistunut, vähemmän konservatiivinen valinta brunssipöytään, kalan kaveriksi tai parsan panijaksi. Crémantia koneeseen ja juhlat päälle.

Toimitus jakaa vielä yhden käyttötarkoitusehdotuksen: Kun totuus iskee,(lue: duuniblues, yleinen ketutus tai muu kaikenkattava -tus* suom.huom) voi aina sanoa: ”Avan niin rakkainpani, minä vain hetkeksi jäin miettimään ensi kesää!” Tai: ”Tietysti kultaseni, ideasi on aivan loistava! Myös usein käytetty: ”Hieno ajatus kultaseni.” Lasi rose cremantia tulossa tässä.

My Peacemaker.


Laitilan Skumppa

Kuivaako kurkku mieltäylentävien työväenlaulujen, opiskelijarallatusten tai muitten pakollisten vappuviisujen jäljiltä? Laitilan Wirvoitusjuomatehdas ojentaa auttavan käden Skumppiensa muodossa. Skumpat ovat siiderien ja kuohuviinien hedelmäinen liitto; joka on toteutettu shampanjahiivakäymisellä. Onnistunut Oivan Oivallus.

Skumppia on mahdollisuus siemaista maulla Omena, Kuiva Omena tai Mansikka. Huomattavan hienoa on, että Skumppa Kuivassa Omenassa ei ole käytetty lisättyjä aromiaineita. Sen maku onkin kepeän raikas, ja se odottaakin kiivaasti uusia mansikoita, joiden viereen se käy kuin mansikka shampanjaan.

keskarin vaihvuista Skumppaa on saatavana päivittäistavarakaupasta. Astioiden muodossa on valitseminen joko lasipullo tai tölkki. Kirjoittajan hyvä vanha kolleega, Wanha Wiinuri, ehdottaa vakavasti opiskelijoita ja vähän warttuneempaakin väkeä muistamaan Laitilan Skumpat, kun Wappupiknikille pakataan koria kuntoon. Oma kuntokin saattaa säilyä paremmin, kun huitomalla alas vain sitä muuta kuplivaa.


Freixenet Elyssia Gran Cuvée Brut

Viisi - neljä - kolme - kaksi - yksi -ja pam: Elysium!* ( *taivaallinen, suom.huom) kruunaa kelpoisesti vuodenvaihteen, vuosipäivän, syntymäpäivän tai kurjanpäivän. - Hopeareunuksia, hopeareunuksia, kuomaseni, sekä päivänpaistetta risukasaankin, sehän on nautinnon yksi suurimpia hyveitä.

Elysian fields on olotila/paikka, mikä muinoin ajateltiin lähimmäksi taivasta. Fraixenet on ennenkin, ja nyt jälleen, onnistunut luomaan cavan, jota ei isompakaan viinihifistelijä välttämättä eroita ehdasta shampanjasta. Perinteisten espanjalaisten cava-rypäleiden Macabeon ja Parelladan rinnalle tähän autuuteen on lisätty shampanjan rypäleet, Chardonnay ja Pinot Noir. Tulos on hämmästyttävän harmooninen: mineraalisuus ja toastin tuoksu erehdyttävät sokkomaistajaa helposti. Elyssia on kuivaksi cavaksi pehmeä ja hedelmäinen. Ehdottoman tyylikäs.

Jos tarjoat kuohuviiniä ruuan kanssa, tai haluat sitä tarkemmin maistella ja analysoida, suosittelemme ilman muuta, että vaihdat huilun malliset lasit valkoviinilaseiksi. Hieman leveämmässä pesässä tämänkin viinin ominaisuudet puhkeavat suorastaan sinfoniaksi.

”Kaikk me loassa tallaamme, mutta harva meistä kurottaa tähtiin.” Oscar Wilde


Castellblanch Carat Seco

Nykyään saa jo kuplia. Ihan ympäri vuoden. Shampanjaa lanseerataan nykyään kovaa ja korkealta. Ei kuitenkaan pidä unohtaman, että Espanjassa tuotetaan ja juodaan huomattava määrä eleganttia ja täysin kelvollista cavaa, josta ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi - eikä ainakaan harmita niin vietävästi, jos ei ihan koko pulloa jaksa kerralla huiviin kietasta, ja pullon jäänteessä on käynyt kuplakuolema.

Castellblanchin Carat Seco on puolikuiva ja kauniin vihertävä cava. Sen vahvuus on yllättävästi sokerin määrässä, joka korostaa viinin muhevuutta, ja avaa hyviä mahdollisuuksia nauttia cavaa ruokajuomana. Kala ja vaalea liha sopivat mainiosti hedelmäisen Carat Secon toveriksi. Tässä yhteydessä on helppo huomauttaa, että jos illalliselle tulee ongelma tarjottavien viinien kanssa, ei ole koskaan väärin tarjota kuohujuomaa läpi koko aterian - alkupalasta aina lopun pieniin suklaisiin! Tämän lisäksi pehmeys tekee Carat Secosta erinomaisen onnittelu- tai tervetuliasmaljan - toiset kun vierastavat liian kuivaa kuplivaa.

Kuohuvia juomia kannattaa myöskin innovoida: Traditionaalisesti tunnemme esimerkiksi Kir Royalin,(oikeaoppisesti tehtynä shampanjasta, mutta kyllä cava tai proseccokin passaa) Bellinin - oi ihanaa persikkaista unelmaa!

Kir Royal

2 cl Cassis-likööriä
12 cl cavaa


Sparkling Rosé - Michel Torino, Argentiina

Kutiavien kevätpölyjen kurkusta poishuuhtomiseksi testasimme tämän rapsahtavan rosekuohuviinin Argentiinasta. Malbec- ja Pinot Noir- rypäleistä valmistettu Sparkling Rosé sopii tähän vuodenaikaan kuin nenä päähän - odotammehan kaikki kevään suuria juhlallisuuksia, jossa kuohuviini on ehdoton juoma; niin Mantalle kuin Äideillekin.

David ja Salvador Michelin perustama Michel Torininon tila Argentiinassa sijaitsee korkealla Cafayaten laaksossa (1700 m. merenpinnan yläpuolella) Luoteis-Argentiinassa. Tila viime vuosien aikana siirtynyt luonnonmukaiseen viljelyyn. Sparkling Rosé on kuulaan vaaleanpunainen, ehkäpä hieman persikkaan vivahtava, pienikuplainen kuohujuoma. Sen tuoksussa löytää häivähdyksen metsämansikkaa, sekä runsaammin hapokkaita marjoja ja jopa hiukan granaattiomenaa. Sparkling Rosé on oiva valinta maljan kohottamiseksi - ihan missä vain tilanteessa. Pehmeän värin ja tuoksun takaa löytyy kuiva ja hapokas maku. Hapot ovat kuitenkin miellyttävät, eivätkä kuivaa suuta Saharaksi.

Sikäli jos ei halua juoda Sparkling Roséta ihan itseellisenä tuotteena, esittäisimme vaihtoehtoisesti juoman kanssa nautittavaksi erilaisia kylmiä kalaruokia: savustettua siikaa, kuhaterriiniä, kylmäsavustettua lohta... Kertakaikkiaan mainio vaihtoehto brunssin alkupalapöytään! Sparkling Rosé ja Toast Skagen ovat taatusti ystäviä keskenään, kuten myös keväiset parsasalaatit huuhtoutuvat mukavasti alas tämän kuoharin kanssa.

Alkon tuotenumero: 522917



Kuohuvien maistelua Ravintola G.W Sundmansissa

Tällä kertaa viimeinen kuohuvien juomien maistelu tapahtui upeassa viinikellarissa G.W Sundmansin viinikellarissa. Mukana vakiojuokosta Petri, Jan ja Janne, sekä G.W Sundmansin sommelier Jussi. Maisteltavia viinejä oli mukana neljä kappaletta.

Pere Ventura Brut Nature Viini on pakattuna lahjapakkaukseen, joka sisältää neljä 200ml:n pulloa. Viini on tuotettu Espanjassa Katalonian maakunnassa. Viini on todella kuivaa sokeria vain 3gr/l. Lasiin kaadettaessa viinissä on pienet kuplat ja väriltään se on vaaleankeltainen. Maultaan viini on paahteinen, löysimme siitä häivähdyksen kuivattua hedelmää, kypsää omenaa ja aprikoosia. Viini täyttäa maullann koko suun ja siitä löytyy hieman mineraalista karvautta. Lasissa seisottuaankin, se jatkaa iloista kuplimista. Viinin maku ei juurikaan muutu vaikka se on saanut ilmaa, jopa pieni karvauskin on säilynyt. Pere Ventura sopii aperitiiviksi, kylmille salaateille ja vaikkapa kevyille kala ruoillle. Hinta- laatusuhteeltaan viini on hyvä 15, 24 €.

Segura Viudas Brut Reserva Heredad Tätä viiniä tuotetaan vain parhaina satovuosina Penedèksen alueella. Tuon tunnelman voi aistia tarkastellessaan hienoa pulloa. Lasissa siitä aistii vaaleahkon värin ja pienehköt kuplat. Tuoksussa hienostunut hedelmäinen tuoksu , josta erottuu kukkaisuutta, vihreää omenaa ja ruohoisuutta. Maultaan viini on sitruunaisen hedelmäinen.

Makua voidaan hyvin kuvailla elegantiksi. Viini on hyvin nuorta, pohdimmekin, onko se aivan valmista.Tyylikäs kokonaisuus, mutta viini ei aukea vielä. Viini soveltuu vaikkapa alkudrinkiksi isoillekkin ryhmille, koska kupla kestää lasissa kauan. Segura Viadas soveltuu myös tarjottavaksi carpaccion tai savuporon kera.

Pere Ventura Rosé Semi Sec NV Pakkaus soveltuu sellaisenaan vaikkapa lahjaksi. Lasissa viinissä on kaunis väri ja pirteät kuplat, ja mitä maku tuokaan tullessaan? Viini on valmistettu trapat -rypäleestä, joka oli raadin jäsenille outo.Viiniä tuotetaan vain pieniä määriä, mikä on epätavallista cavalle. Tuoksultaan viini ei vastannut alkuodotuksia, siitä löytyy voimakas kellarimainen tuoksu, joka kuitenkin paranee viinin saadessa ilmaa. Maultaan viini on todella mansikkainen ja makeahko, joten suosittelemme, että se tarjoillaan erittäin hyvin viilennettynä. Viini sopii hyvin vaikkapa piknikille. Hinnaltaan viini 10,20 €, jota pidimme hivenen kalliina.

Ayala Brut Majeur Päätimme testata tämän aidon samppanjan viinilasista ja shampanjalasista.Väriltään viini hienon vaaleankeltainen, sen kuplat toimivat hyvin sampanjalasissa, mutta viinilasissa ne hajoavat nopeasti. Tuoksultaan Ayala Brut on antava, siinä on häivähdys omenaa ja sampanjalle tyypillistä ihanaa paahteisuutta. Viinilasissa kaikki nuo tuoksut on ihanasti tallella, kun taas sampanjalasissa niitä on huomattavasti vaikeampi löytää. Lasista maistaessa suun täyttää ihanat maut, hivenen sitrusta ja kermaisuutta. Viinissä on todella pitkä jälkimaku. Lasissa seisoessaan viini vain paranee, se saa jopa lisää vivahteita; kahvia ja ripaus pähkinää. Loistava tuote hintaan 39,90 €.

Raati laittoi viinit seuraavaan järjestykseen: Ylivoimainen voittaja oli Ayala Brut, toisena Segura Viudas Brut, vaikkakin se saattaa olla vaikea valinta; kolmantena Pere Ventura Brut ja neljäntenä mansikkainen Pere Ventura Rose. Kiitämme vielä vierailustamme ja hienoista puitteista G.W. Sundmanssia.

Ps. todella hieno viinikellari.


Kuohuvien maistelua Ravintola Teatterin Kellobaarissa

Raati kokooontui jälleen, nyt mukana Teatterin baarimestari Jan. Testissä mukana Freixenet Cordon Rosado Brut Espanjasta, Kriter Brut Ranskasta (kuohuviini), Castellblanch Rosado Semi Seco Espanjasta ja Lanson Black Label Campagnen maakunnasta.

Freixenet Cordon Rosado Brut on valmistettu Garnacha Tinta ja Trepat rypäleistä. Viinissä on hieno väri, raatimme luonnehti sitä mesimarjanpunaiseksi. Yllätykseksemme maistaessa viini osoittautui hapokkaaksi ja hivenen kitkeräksi. Viini siis aluksi antaa ymmättää, mutta maku poistuu todella nopeasti. Seisoessaan viini jopa hivenen parantuu. Hinta- laatusuhde on kuitenkin hyvä 9,37 € pullo. Viini soveltuu hyvin terassiviiniksi tai piknikille.

Kriter Brut on kaikille raadin jäsenille uusi kokemus. Viini on tehty konjakkirypäleistä (blancs de blancs), mikä tuo mielenkiintoisen lisävivahteen tälle kuohuviinille. Lasiin kaadettaessa lasin valtaavat pienet iloiset kuplat, jotka punkevat esiin monesta paikasta. Tuoksusta raatimme erotti nahkaa ja tupakkaa, joidenkin mielestä haju on jopa hieman epämiellyttävä. Maku onkin jo toista luokkaa, joten haju ja maku ei todellakaan kohtaa. Maku säilyy suussa pitkään. Lasissa seisoessaan kuplat katoaa täysin. Viiniä voisi tarjoilla vaikkapa vuohenjuusto tai fetasalaatin kera. Kriter Brutissa on luonnetta ja se jakaa varmasti mielipiteitä.

Castellblanch Rosado Semi Seco kuuluu Freixenet ryhmittymän tuotteisiin. Se on valmistettu Trepat ja Garnacha rypäleistä. Lasiin kaadettaessa elämää on runsaasti. Tuoksua haki pitkään kaikki raatimme jäsenet, päädyimme luonnehtimaan sitä samppanjamaiseksi. Maultaa viini on miellyttävän marjainen, siitä löysimme jopa puolukkaa. Viini soveltuu mielestämme erittäin hyvin jälkiruokien kanssa, vaikkapa kylmät karpalot ja kuuma kinuskikastike tai marjat/hedelmät saattavat antaa uusia makuelämyksiä. Viini on parasta tarjoilla hyvin jäähdytettynä. Hinta 7,99 €.

Lanson Black Label on aito shampanja, joka on valmistettu Pinot Noir, Chardonnay ja Pinot Meunier rypäleistä. Se kuplii ihanan runsaasti monesta kohtaan. Tuoksultaan se on ihanasti kahvipavun paahteinen. Maistettaessa siitä jää miellyttävä hapokas ”puraisu” kielen takaosaan. Lasissa viini pitää pintansa pitkään. Raatimme luonnehti Lansonia tasapainoisemmaksi kuin aikoinin. Kunnon oikea samppis. Hinta 41,12 €.

Raatimme olikin kiperän tilanteen edessä, mutta päätyi lopulta valitsemaan ykköseksi Castellblanch Rosado Semi Secon, toisena Lanson Black Label. Tosin näitten tuotteiden pisteet olivat tasan, joten ratkaisimme asian arpomalla. Kolmantena Kriter ja neljäntenä Freixenet Cordon Rosado Brut. Näitä kaikkia tuotteita saa Alkon hyllytavarana tai tilausvalikoimasta.


Kuoharit testissä Groteskissa

Kuoharit testissä Groteskissa. Raatimme kokoontui työpäivän päätteksi Groteskin baarin, mukana Petrin, Janin ja Jannen lisäksi Mika Groteskiskista. Tällä kertaa listalla oli Grandial Charentes:in alueelta ranskasta, Pearly Bay CleBration Etelä-Afrikasta, Campagne Gosset Ranskasta sekä Campagne Pommery niin ikään Ranskasta. Kaikkia näitäkin juomia on saatavilla Alkosta joko suoraan hyllystä tai ainakin tilausvalikoimasta. Ei muuta kun maistelemaan kuplivia juomia.

Grandial
on valmistettu varsin mieleenkiintoisista rypälelajeista (Ugni Blanc ja Airen), joten odotimme mielenkiinnolla millaisesta juomasta on kyse. Viini on luokiteltu puolikuivaksi. Lasissa viini on väriltään vaatimattoman vaalean keltaista, siinä on hennot hyvin pienet kuplat. Tuoksu on hienostuneen viinimäinen, siitä erottuu kuitenkin pieni hiivan säväys. Maistettaessa nuo pienet kuplat viivähtävät vain hetken kielen päällä ja hapokkuus puuttui täysin. Helppo juotava ja soveltuu hyvin ihmisille, jotka eivät ole paljon juoneet kuplivia viinejä. Crandialista ei kukaan ryhmän jäsen ei saa irti mitään sävähdyttävää. Seisottuaan lasissa Crandialista on kadonnut lievä hiivan tuoksu ja kokonaisuutena se kyllä toimii hyvin, ikävä kyllä kuplat eivät kestäneet lasissa pitkään, joten emme suosittele sitä isoille ryhmille. Hinta 7,00 €


Pearly Bay Celebration
on mielenkiintoinen juoma jonka tuottajana on KWV Etelä-Afrikasta. Yrityksellä onkin pitkät perinteet pohjoismaissa. Pearly Bayssa on käytetty pelkästään muscat rypälettä, joka tuo oman odotusarvon viinin ominaisuuksiin. Lasissa viini on väriltää oljen sävyyinen. Tuoksultaan sitä voidaan luonnehtia hyvin hedelmäiseksi, josta erottuu muscat rypäleelle ominainen hieno tuoksu. Siinä on myös pienet terhakkaan iloiset kuplat. Viinissä on sen verran makeutta, että se täytyy tarjoilla erittäin hyvin jäähdytettynä. Viini oli raadin mielestä liian makea aperitiiviksi, mutta sen sijaan se soveltuu tarjottavaksi vaikkapa mansikoiden tai sitruunasorbeen kera. Ne jotka pitävät makeista siidereistä tykkäävät Pearly Baystä varmasti. Hinta 7,00 €


Gosset on Campagne AOC
luokiteltu viini, jossa rypälelajeja on kolme (Cardonnay 42%,Pinot Noir 45% ja Pinot Meunier 13%). Gosset on väriltään kauniin paahteinen sen kauniit pienet kuplat poreilevat iloisesti lasissa. Sen tuoksusta on paahteinen, mutta samalla persikkaisen ja hedelmäinen. Maultaan Gosset ei tuota pettymystä, sen täyteläinen maku täytää hetkessä koko suun ja maku säilyy pitkään. Gosset soveltuu vaikkapa läpi aterian käytettäväksi, raati suosittelee sitä vaalealle lihalle ja kalalle. Heino tyylikäs kokonaisuus ei jättänyt ketään kylmäksi. Hinta 40,10 €

Pommery
on kotoisin niin ikään Campagnen alueelta. Sen valmistukseen on käytetty Chardonnay, Pinot Nour ja Pinot Meunier rypälelajeja. Väriltään Pommery on testin paras täyteläisen kellertävä, sen tuoksussa on vähemmän paahdetta kuin Gossetissa, siitä voi erottaa hivenen sitrusta ja omenaa. Maultaan Pommery tuokin sitten yllätyksiä, sen maku on hyvin lyhyt, jopa vetinen. Se ikään kuin valahtaa nieluun ilman hapokkuuden häivääkään. Seisoessaan lasissa viinin maku jopa paraneen, happi tekee sille hyvää. Raatimme suosittelee Pommeryn käyttöä vaikkapa juomasekoituksiin. Hyva vaihtoehto on perinteinen champagne coctail, jossa tippa angostuuraa ja sokeripala. Hinta 39,90 €

Raadin mielestä parhaana testistä selvisi Gosset, toisena Pommery, kolmantena Pearly Bay ja neljäntenä Grandial. On kuitenkin mainittava, että jälkiruokaviininä Pearly Bay on ylivoimainen.


Kuohuvien maistelu ravintola Saslikissa

Raatimme, joka tällä kertaa koostui kolmesta jäsenestä ( Petri , Jani ja Janne) kokoontuivat maistelemaan neljää eri kuplivaa tuotetta, johon ravintola Saslik tarjosikin erinomaiset puitteet. Testissä olivat mukana Langlois-Chateau Cremantin alueelta Ranskasta, Vino Trapaecá Casablanca Valleyn alueelta Chilestä, Rotari Riserva Brut Trentinon viinialueelta Pohjois-Italiasta, sekä Laurent-Peerrier’in Grand Siècle La Cuveé Campagnen alueen sydämestä Ranskasta.

Langlois-Cateteau ja Rotari Riserva olivat täysin tuntemattomia uutuuksia, kun taas Tarapacá ja Laurent-Perrier’in Grand Siècle La Cuvée olivat ennestään vanhoja tuttuja useille raadin jäsenille. Näin olleen odotimme antoisia makuelämyksiä näistä kuiviksi luokitelluista kuohuvista.

1) Langlois-Chateau

Rypäleinä on käytetty Chenin Blanc (60%), Chardonnay (20%) ja Cabernet(20%). Viini on tuoksultaan hivenen pähkinäinen. Lasissa kuplat kestivät valitettavasti vain hetken. Luonnehdintana viinistä voidaan löytää omenaa sekä valkoista viinimarjaa, sinänsä tyylikäs makukokonaisuus. Jälkimaku säilyy suussa miellyttävänä pitkään, mikä luo viinille mukavan ominaispiirteen. Väriltään viini on varsin vaalea. Raadin mielestä viini ei ole edukseen ruokaviininä, eikä myöskään makeiden jälkiruokien kanssa. Sen sijan se on parhaimmillaan tyylikkäänä seurusteluviininä pienille ryhmille, johtuen sen keveistä kuplista. Mukava uusi tuttavuus, joka tosin hinnaltaan ei ole aivan edullisemmasta päästä.
15,60


2) Vina Tarapacá

Viini on valmistettu chardonnay rypäleestä, jonka pystyykin tunnistamaan voimakkaana jo ensi nuuhkaisulla. Makuina erottuvat selvästi omena, sekä päärynä. Maku, jota voidaan kuvailla hedelmäiseksi ja melko runsaaksi. Tässä viinissä on jo luonnetta ja ryhtiä. Tuoksu ja maku kohtaavat Tarapacássa hyvin ja molemmat kestävät pitkään, mutta väriltään viini on lasissa kalvakan keltainen, jopa hailakka. Viini soveltuu hyvin perhejuhliin ja isoihinkin tilaisuuksiin alkudrinkiksi, koska siinä on tasaiset hienot kuplat , jotka jaksavat yllättävän pitkään. Totesimme viinin sopivan kalaruoille ja varauksella äyriäisille. Trapacá soveltuu myös jälkiruokien kanssa nautittavaksi. Raadin mielestä hinta-laatusuhteeltaan hyvä valinta.
8.38

3) Rotari Riserva Brut

Valmistukseen on käytetty Chardonnay rypälettä (90%) ja Pinot Noir rypälettä (10%). Viiniä on kypsytetty oman hiivasakkansa kanssa pullossa vähintään 36 kuukautta ennen myyntiin toimittamista. Maultaan Rotari on hedelmäinen ja paahteinen, tässä viinissä on jo todellakin luonnetta. Maku viipyy suussa pitkään erittäin miellyttävänä. Viini kuplii hienosti lasissa ja ne kestävät pitkään. Viini sopii ominaisuuksiltaan isoihin tilaisuuksiin ja makuelämyksen tuojana se sopii vaikkapa riistalinnuille. Makeiden jälkiruokien kanssa se ei ole parhaimmillaan. Lasissa pitkään seisoessaan tuote muuttuu hivenen kitkeräksi, mikä ei tuo lisäpisteitä. Miellyttävä uusi tuttavuus, jota voi suositella vaativampaankin makuun. Hinta-laatu-suhteeltaan Rotari on erinomainen 13,21e

4) Laurent-Perrier: Grand Siècle La Cuvee

Valmistajana Laurent-Perrier lataa jo tiettyjä odotuksia tälle tuotteelle. Tarjoilija avaa pullon tyylikkäästi sapelilla Saslikin tyyliin. Maultaan samppanja on hieno, erittäin runsaan paahteinen. Tuoksusta raatimme löysi espresson, pähkinän ja hunajan, tuoksu on makua voimakkaampi, joka sitten kestääkin erityisen pitkää miellyttävän hyväilevänä. Lasissa viinissä on todella hienot pienet kuplat, jotka jaksavat pitkään. Viini oli kaikinpuolin loistava ja ehdottomasti paras. Viini on hintaluokaltaan korkea ja sen eksklusiivisuus maistui kaikilla osa-alueilla.
130,20

Maistelun jälkeen haimme makuelämyksiä Saslikin tarjoamista pienistä coctailpaloista, maalaisleivälle tehty tillismetana ja päällä ravunpyrstö, mäti smetana alkupala sekä viikunakompotti alkupala, jonka päällä oli hivenen ankanmaksaa. Voitte vaan kuvitella tuon yhdistelmän. Suuta hyväilevää, jopa täydellistä. Grand Siècle La Cuvee sopii erinomaisesti myös äyriäisten ja hienojen linturuokien kanssa. Loistava päätös maistelulle.

Laitoimme arvostellut tuotteet järjestykseen niin ylivoimainen ykkönen oli Grand Sièsle La Cuvee, kakkoseksi sijoittuu Rotari ja kolmannelle sijalle ylsi Tarapacá. Neljäntenä oli toinen uusi tuttavuutemme Langlois-Chateau. Jos Grand Sièle La Cuvee ei olisi olut huippulaatuinen juoma olisi Rotari voittanut tämänkertaisen makutestin.

Terveisin, toimitus

PS: ISO KIITOS SASLIKILLE


Kuohuviini ja Samppanja maistelu Ravintola Groteskin baarissa

Ludviginkadulla vanhassa Helsingin Sanomien pääkonttorissa sijaitseva ravintola ja baari henkivät miellyttävällä tavalla historiaa ja nykypäivää. Tällä kertaa olimme baarin puollella ja mukana talon puolesta olivat Jussi ja Henrik. Vakioryhmässä oli Jani ja Janne. Vierailevana tähtenä matkassa oli mukana niin ikään ravintolamaailmasta tuttu Petri.

Groteskin kuohuvien juomien lista on jo nykyisin vaikuttava, lienee yksi Helsingin hienoimmista, joten Jussi ja Henrik antoivat loistavan lisän keskusteluun.

Etenimme jo hyväksi todetulla tavalla. Juomat ensin järjestykseen ja sitten toinen kierros.

1 Gancia Prosecco Brut
2 Tomassi Bianco di Custoza Brut
3 Champagne Canard-DuchÍne
4 Gancia Asti
5 Champagne Demoiselle

Aloitimme siis Gancia Prosecco Burtista

Lasiin kaataessa kaikki näytti hyvältä. Kuplat olivat pieniä ja lasissa tapahtui. Väri vaalea ja tuoksu makeahko, pirteä, päärynämäinen ja aavistuksen pistävä. Janne huomautti tässä vaiheessa tuoksun latteudesta.

Maussa tuli jo vastaan rajuakin kritiikkiä. Maku oli pitkä mutta, hapokas ja sekava. Päärynä ja hedelmällisyys löytyivät.

Ruoka suositusta ei kukaan osannut antaa. Juomaa suositellaan sellaisena ja maksimi kylmänä. Kuumalle terassille super-kylmänä! Maku latistui nopeasti, joten tervetulias - maljanakaan ei paras mahdollinen.

Tomassi Bianco di Custoza Brut

Pullon yksinkertainen ja tyypillinen; italialainen tyyli sai heti hyväksynnän. Lasiin kaataessa kuplat elivät hienosti ja väri oli kauniin keltaista. Maku on hienostunut ja pitkä. Cuztozasta oli helppo löytää hedelmiä, eikä maku pitkälläkään aikavälillä hyökkää. Sopii isoille ryhmille. Makua on helppo käsitellä vaikka ei muuten kuohuvista pitäisikään. "Niille joka hakevat enemmän makua löytyy myös vastauksia."

Ruuaksi kävisivät jo äyriäiset, salaatit ja kevyet kanapeet. Pidemmällä aikavälillä maku muuttui kypsemmäksi ja silti kuplat säilyivät, mikä oli varsin positiivista.

Champagne Canard-DuchÍne

Maistiaisten ensimmäinen samppanja saapui vuoroonsa. Pullo näytti heti alkuun enemmän Venäläiseltä shampanskajalta kuin samppanjalta Ranskanmaalta. Hetken pulloa tutkittuamme löysimme siihen syyn. Etiketissä komeilee venäjän kaksipäinen kotka- vaakuna. Ranskalainen suku loi kiinteät suhteet Tsaarin hoviin 1800 - luvulla ja sen takia logo kuuluu etikettiin.

Väri oli yllättävän rose, jopa pinkki. Tuoksu viidakkomainen, kostea ja hedelmäinen. Kuplat hävisivät nopeasti ja kaikkien mielestä tarjoilulämpötilan on oltava mahdollisimman viileä.

Mausta löytyi samppanjan maku ja tyypillisyys. Maku oli kuitenkin varsin konservatiivinen. Keskustelua herätti eniten odotukset joita pullo loi. Täyttyivätkö odotukset? Tulimme lopulta siihen tulokseen että täyttyi. Ehkä odotuksemme olivat nousseet liian korkeaksi.

Huom. Pitkään avattuna tuoksuun liittyi mukaan kahvipapu.

Gancia Asti

Maistiaisemme mielenkiintoisin ja eniten keskustelua herättänyt kuohujuoma. Väri oli todella vaalea, kuplat rauhallisia ja isoja. Maku sen sijaan hämmensi alussa kaikkia. Mielipiteitä tuli puolesta ja vastaan. Juoman maku oli niin lähellä kuplallisia jälkiruokaviinejä, että sokkotestissä olisivat pasmat menneet sekaisin. Tuoksussa löytyi koko hedelmätarha ja se pysyi myös maussa. Henrik löysi melkein heti loistavan boolireseptin:

- limetti - renkaita
- tuoreita mansikoita
- appelsiinin siivuja
- persikan siivuja
- Sour Apple likööriä
- Gancia Asti
- tuorepuristettua greippiä

Sekoita kaikki booliastiaan lisää jäitä ja tarjoile.

Jälkiruuissa löysimme sorbetit, jäätelöt, täytekakut ja hedelmäsalaatit.
Suosittelemme kokeilemaan.

Viimeisenä maistoimme Champagne Demoisellen

Samppanjatalona Demoiselle lukeutuu pienempään kastiin, ja oli sen takia mielenkiintoinen tuttavuus. Pullo oli kaunis ja nosti jälleen kerran odotuksia korkealle. Lasiin kaadettaessa kaikki kävi harmonisesti ja rauhallisesti, kookkaat kuplat kestivät pitkään. Mausta löysimme paljon hyviä hedelmiä ja maku kesti suussa pitkään. Kuiva maku ei kuitenkaan hyökännyt ja saanut suuta kiristymään. Ruokasuositukseksi kävisi jo melkein mikä vain. Tämän kertaisen maistelun ehdoton voittaja.

Ohessa järjestys, johon äänestimme juomat

1 Champagne Demoiselle
2 Tomassi Bianco di Custoza Brut
3 Champagne Canard-DuchÍne
4 Gancia Asti
5 Gancia Prosecco Brut

Huomautuksena vielä.

Gancia Asti olisi pitänyt olla jälkiruokaviini sarjassa.
Ensimmäistä kertaa maistiaisissa, kaikki pullot juotiin tyhjäksi!

Terveisin, toimitus


Kuohuviini ja Samppanja maistelu Ravintola Graniittilinnassa

Tokoin rannassa Hakaniemen kupeessa sijaitsee perinteinen ja historiallinen ravintolarypäs. Rakennus huokuu vanhaa historiaa ja kulttuuria, joka näkyy myös ruoka- ja juomalistoissa. Saimme mahdollisuuden maistella kuohuvia majesteettisessa Graniittilinnassa

Paikalla saapui ravintola-alalta Jani, ravintoloitsija Jukka, mainostoimistosta Janne ja Graniittilinnan edustajana apulaisravintolapäällikkö Stefan Sjöblom. Tällä kertaa olimme ottaneet mukaan kaksi samppanjaa: Laurent Perrier Cuvee Rose Brutin ja Laurent Perrier Brutin. Cava-puolelta mukana oli Espanjalainen Lavit Rosada Brut. Lavit Brut Nature oli jo edellisessä maistelussa mukana, joten nyt Jani ja Janne saisivat maistaa läpileikkauksen Lavitin tarjonnasta. Päätimme toimia samoin kuin viimekerralla. ƒänestimme juomat maistelujärjestykseen. Päätimme maistaa jokaisen erikseen ja sen jälkeen vertailla niitä toisiinsa

Lavit Rosada Brut Aloitimme maistamisen tutusti värin vertailulla, joka olikin ryhmän helpoimpia ratkaisuja. Kaikkien mielestä Lavitin Rosadon väri oli täyteläinen ja sopi hyvin kuohujuoman väriksi. Siitä eteenpäin mielipiteitä tulikin voimakkaasti esille. Kuplia löytyi mukavasti ja ne pysyivät pitkään. Makua pidettiin aluksi hiukan raakana ja sen takia Lavit sopisi alkumaljaksi. Jukka oli ainoa joka mietti Laivitin sopivan myös tiettyjen voimakkaiden kalakeittojen kanssa. Myös "rupattelu illanistujaiset" saivat kannatusta.

Seuraavaksi siirryimme Laurent-Perrier Brutin.

Laurent-Perrieristä löytyivät kaikki samppanja perusrypäleet,eli Chardonnay, Pinot Noir ja Pinot Meunier. Tuoksusta emme löytäneet Chardonnaytä, mutta mausta sitäkin selvemmin. Makua pidettiin hentona ja hiukan yllätyksettömänä. Maku sinällään oli hyvä ja tasapainoinen, mutta raatimme odotti enemmän, kun kuohuviineistä oli jo siirrytty samppanjaan. Kuplat olivat kookkaita ja pysyivät lasissa sinnikkäästi. Stefanin mielestä tämä olisi loistava samppanja ennen teatteria tai konserttia. Muut olivat samaa mieltä lisäten tietysti väliajat. Kuivaksi luokittelu hiukan kummastutti, sokerimäärä on kuitenkin 15 g /litra. Maku ei kuitenkaan ole makea. Varma ja laadukas tuote myös niille, jotka eivät ole tottuneita kuohujuomien ystäviä.

Viimeisenä maistoimme Laurent-Perrier Cuvee Rose Brut

Kaunis, tasainen, mansikkamainen ja kirkas väri. Cuvee Rose Brut on valmistettu vain Pinot Noir-rypäleestä Maussa maistui hedelmällisyys ja samppanjasta löytyi kevyesti hapokkuutta. Maku pysyy suussa pitkään ja kuplat hajoavat nopeasti pois Maku säilyy pitkään lasista nautiskellessa pitkään. Rose¥n voi kaataa amerikkalaiseen samppanjalasiin, josta kuppilat kuohuvat hienosti ja nopeasti. Romanttinen lemmenjuoma, sillä Marilyn Monroe piti tätä juomaa yhtenä parhaimmista. Toisella maistelukerralla Lavitin rosekuohuviini ja Laurent-Perrierin roseshampanjan maut muuttuivat moninaisemmaksi ja syvemmäksi. Vain Laurent-Perrier Brut pysyi lähes muuttumattomana vaikka pullot on ollut auki noin 45 minuuttia Lavit Rosada Brut maku muuttui paremmaksi. Yleensä cavat yrittävät jäljitellä samppanjoita, mutta Lavittilla on selkeä oma luonne, joka paranee auki ollessaan. Makuna tulee esille punaviinimarja ja sokeria ei löydy ollenkaan.

Laurent Perrier cuvee Rose Toisella kierroksella maku on jo voimakas, joten alkudrinkki vaihtoehtoa kannattaa miettiä. Jos käytetään alkujuomana tai läpi aterian, voimakkaat ruuat ovat parempi vaihtoehto (pippuri,chili ja muutenkin vahvemmat ruokalajit)

Järjestimme kolmen "paremmuusjärjestykseen":

1. Laurent-Perrier Cuvee Rose Brut.

2. Lavit Rosada Brut

3. Laurent-Perrier Brut

Terveisin, toimitus


Kuohuviini maistelu Ravintola Bistro du Marin

Jaettu ilohan on kaksinkertainen. Niinpä päätimme nelinkertaistaa ilon, ja kutsua ystäviämme Bistro de Mariniin maistelemaan keväisiä kuohuviinejä ja kertomaan omia mielipiteitä kuohuvista. Paikalle saapuivat ravintola-alalla työskentelevät Jani ja Elina, mainostoimistossa työskentelevä Janne ja Bistron du Marinen Magga. Maisteltavana oli neljä kuohuviiniä, Italiasta Cinzanon alkoholiryppään tuottamat Prosecco ja Pinot Chardonnay, ja Espanjasta Lavit Brut Nature ja Castellblanch Cristal. Päädyimme jollain summittaisella järjestelmällä siihen, että ensiksi tutkimme Proseccon, sitten Pinot Chardonnayn, sitten Cristal Castellblacin ja lopuksi Lavitin.

Ja tuumasta toimeen.

Hyvässä yhteisymmärryksessä sovimme, että jokainen arvosteltaisiin ensin yksilöinä ja sitten verrattaisiin toisiin. Joten ei kun Proseccon kimppuun. Prosecco Mosacato Bianco vaikutti aluksi kuivalta ja siinä oli pienet, vikkelät kuplat. Tuoksu oli kepeä, ja kepeys olikin raadin mielestä koko viiniä kuvaava adjektiivi. Prosecco tarjosi suullisen mielikuvan puistotreffeistä ja mansikoista.

Seuraavaksi maistoimme Cinzanolta tulevan Pinot Chardonnayn. Hilpeästi puheleva raatimme hiljeni, kun maistoimme tätä isokuplaista juomaa. Janne sanoi, että olisi voinut sokkonakin tunnistaa Chardonnayn tuoksun. Muut tuijottelimme hämmentyneinä toisiamme, sillä emme keksineet ainakaan vielä mitään järkevää kommentoitavaa. Päätimme jatkaa urheasti eteenpäin, sillä ristiin vertailuhan voisi helpottaa tämän jämerän kuohuviinin löytämään paikkansa

Seuraavana "uhrina" oli espanjalainen cava, Castellblanch Cristal oli sekä Janille, että Elinalle tuttu juoma suurista tilaisuuksista, jossa kuoharia tarjotaan usein alkujuomana. Tässä kuohujuomassa oli selkeästi eniten sokeria, ja se luokiteltiinkin puolimakeaksi. Cristallissa oli kaikista maistelluista kuohuviineistä kestävimmät kuplat. Raati oli kovin yksimielinen, tämä olisi varma valinta, joka sopii todellakin alkumaljaksi isollekin joukkiolle. Sen lisäksi maku oli miellyttävä, pyöreäksi taisimme sitä kuvailla. Vappujuoma, jonka voisi kuvitella popliinitakin ja valkolakin seurana katsomassa Mantan lakitusta.

Viimeisenä maistoimme Lavit Brut Naturen. Lavit oli selkeästi tämän nelikon kuivin ja vähiten kuohuva viini. Siinä oli isot, yksittäiset kuplat ja voimakas, joskin oikein miellyttävä "viinimäisin" maku. Teimme nopeasti huomion, etteivät Lavitin kuplat oikein tahtoneet kestää lasissa, ja totesimme, että se sopii ehkä alkumaljaksi pienemmille seurueille. Lavit oli raadin mielestä selvästi aikuiseen makuun tarkoitettu juoma. Lisäksi se voitti porukkamme " tämän seurassa voisin viettää iltaa, vaikka en yleensä pelkkää kuohuviiniä juokaan" -kilpailun.

Kun kaikki kuohut oli maisteltu yksitellen, pääsimme vertailemaan niitä toisiinsa. Joukkoon oli jäänyt yksi suuri arvoitus, Pinot Chardonnay. Melkomoiseksi arvoitukseksi se oli jäädäkin, sillä raadistamme kukaan ei oikein päässyt sen "maailmaan" sisälle. Tuoksu oli Chardonnaytä itseään, hieman toffeemainen. Maussa ei ollut toffeesta jälkeäkään, vaan se oli ryhdikäs "mutta ei missään nimessä hilpeä", kuten Macca totesi. "Tämä haluaa olla vakavasti otettava viini", innostui Elina "Se haluaa kovasti isojen poikien leiriin, samppanjan puolelle, mutta ihan vielä se ei siihen liigaan pääse!"

Laitoimme mielipiteitämme järjestykseen. Yksimielisesti totesimme, että varmoin valinta kevään juhlien alkumaljaksi olisi miellyttävän pyöreä Castellblanch Cristal. Romanttisin oli moussemainen Prosecco. Yleisesti ottaen raadin suosikiksi nousi kuitenkin Lavit Brut Nature, joka sopisi illalliselle vaikka läpi aterian juotavaksi juhlajuomaksi. Pinot Chardonnay vaatii kaverikseen ruokaa, vaikkapa kalaa tai parsaa.

Terveisin, toimitus.