|
| Ravintoloissa tapahtuu | Kaupungilla tapahtuu | Etusivu | Reseptit | Makuja | Viinikellari | Wanha Wiinuri |
 Mielestäni varmin merkki älyllisen elämän olemassaolosta muualla maailmankaikkeudessa on se, että kukaan ei yritä ottaa meihin yhteyttä. -Lassi ja Leevi sitaatteja- |
PresidentinvaalitWanha Wiinuri sai harmikseen todeta kuinka Saulista leivottiin maalle uusi Presidentti. Oikein koko kansan Presidentti. Tai ainakin sen 1,5 prosentin, joilla on oikeasti enemmän tai yhtä paljon hilloa, kuin "Salella" itsellään. Loput 61% äänestäjistähän kuuluvat Porvarien Wannabe-osastoon, josta kerran kymmenessä vuodessa arvalla arvotaan yksi Keskisen Vesku tai Koskisen Sedu.Jos jotain hienoa Presidentinvaaleista jäi käteen, niin se on se suvaitsevaisuus. Wanha Wiinuri on saanut huomata, kuinka homoudesta on tullut trendikästä, myös sata vuotta nuoremman kanssa parisuhteessa eläminen on niin "IN" että!!! Politiikan viimeinen dinosaurus, Lipposka, ihmetteli oikein ääneen musiikkitalolla, että kuinkas hän nyt ei päässytkään toiselle kierrokselle?! Wanha Wiinuri sanoo Paavolle:"Pöö!!! Hei, ei ole mitään tehtävissä..." Väyrynen sentään teki mielettömän kamppanjan. Kahvikupilla nollasta lähes 2. kierrokselle. Wanha Wiinuri hämmästelee vaaleissa noussutta "Haavisto-ilmiötä". Kaikki vanhat punkkarit ja anarkistit liittyivät ylistämään seksuaaliseenvähemmistöön kuuluvaa älykköä. Ei Wanha Wiinuri mikään foobikko ole, mutta silti mietityttää Pekan Presidenttiyden jälkeen tulevat muistelmat... "Linnassa 2018-... Voi sitä naimisen loisketta!!!" Siinä menisi Uosukaiseltakin jo Topit väärään kurkkuun ja Ultra Bra kertoisi jälkeenpäin nousseensa lavoille juuri tietääkseen hieman enemmän Antonion vartalosta ja hänen persikkamaisen ihonsa kimmoisuudesta... 2012-Vaaleissa ei oikeastaan Wanhan Wiinurin mielestä voittajaa löytynyt. Toki Sauli muuttaa tulevaks vuoreks Mäntyniemeen, mutta hyppysiinsä hän saa kulahtaneen ja väsyneen instituution. Soini rähjäsi rähjäämistään koko kamppanjan, mutta toimittajat keksittyivät kyselemään häneltä lähinnä abortista ja puoluetovereittensa känni-örvellyksistä. Wanha Wiinuri on henkilököhtaisesti sitä mieltä, että olkoon jokainen Persuista mitä mieltä tahansa, niin Timppaa vastaan suunnattu täsmähyökkäys oli silkkaa paskaa ja etukäteen suunniteltu ja harjoiteltu salaliitto! Kukaan ei kysellyt Väyryseltä, Lipposelta ta Niinistöltä eikä Haavistolta, että mitenkäs paljon olette hassanneet valtion rahoja poliittisen uranne aikana?! Siihen kun olisi joku yliopisto-rohvessoori lyönyt lukuja pöytään, niin olisivat Wanhat Hallitus-Jäärät olleet ihmeissään ja voittajaksi olisi kruunattu Paavo Arhinmäki 98% äänistä 1. kierroksella, koska Paavo nuorempi, ei ollut vielä poliittisen uransa aikan ehtinyt tuhlata veronmaksajien työstä riistettävää paalua, kuin... Aivan Perkeleesti...
|
|||
|
Johtamisen salat ravintoloissa ja muuallaWanha Wiinuri on jo pidemmän aikaa ihmetellyt, ainakin Helsinkiin pesiytynyttä, uutta ei niin toivottua trendiä kulissien takana. Esimiesporras on nimittäin kokenut ravintola-alalla aivan huikean nuorennusleikkauksen. Keittiöitä johtaa maitopartaiset pojanklopit ja Ravintolapäällikköinä häärää vastavalmistuneita Restonomi-neitokaisia.Waikka Wanha Wiinuri jo aika Wanha onkin, niin ikärasistiksi hän ei itseään leimaa, ovathan nuoret ammattilaiset yleensä täynnä intoa, ideoita ja tarmoa, joka usein myös näkyy positiivisena esimerkillä johtamisena ja tyytyväisenä henkilökuntana. Mutta... Eräs perinjuurin suorastaan ärsyttävä piirre näissä nuorissa ihmisissä kuitenkin on. Jatkuva, loputon juoruilu. Wanha Wiinuri ei olisi voinut kuvitellakaan Wanhoina päivinä Etelärannassa tai Eteläesplanadilla, että moista kaakatusta olisi suvaittu hetkeäkään. Kaikki puhaltavat yhteen hiileen, mukamas, ja sitten otetaan se laatikon suurin veitsi jolla lähintä työtoveria, vain kuvainnollisesti, selkään. Pahinta uudessa tuulahduksessa on se, että nuoret kypsymättömät esimiehet kunnostautuvat tällä osa-alueella kaikkein parhaiten, tai pahiten. Wanha Wiinuri kävi tapaamassa Wanhaa Keittiömestari-tuttavaansa eräässä Helsingin historiallisimmassa ravintolassa ja sai kuulla todella ikäviä, suorastaan ihmisen yksityisyyttä loukkaavia kuiskutteluja. Ikävintä tässä nousevassa muoti-ilmiössä on juuri tuo, etteivät esimiehet käsitä, että sairauspoissaolojen syyt tai henkilöiden elämäntilanteen ikävät muutokset ole mitään julkista tietoa, jonka voi huoletta aamukahvilla jakaa koko työyhteisön kesken. Lisäksi nämä tuoreet esimiehet eivät myöskään oivalla seikkaa, että työntekijätkin puhuvat toisilleen ja mikäs onkaan mukavempaa kuin kuulla lähimmältä työkaveriltasi, että mitä mieltä se päällikkö on sinusta ihmisenä. Wanha Wiinuri Walistaa:"Älkää heittäytykö juorujen vietäväksi, juoruajien vieteltäväksi, sillä se tie johtaa vihaan, suruun and to the darkside of the force..."
|
|||
|
Wanha Wiinuri ja vuoden 2011 ravintolatVuosi on taas kulunut ja Wanha Wiinuri listaa taas hiukan onnistuneita soittoruokaloita. Tyylille uskollisena Wanha Wiinuri ei hauku ketään, vaan listaa parhaimpia. Jaetaan tällä kertaa soittoruokaloita hiukan kategorioittain. Näin ollen pysyy tietty epäsäännöllinen säännönmukaisuus.Wanhat jyrät
1 Kosmos Uudelleen nousseet ja duunatut
1 Sikala (Seahorse) Uudet ruokalat
1 G 18 Kortteli- ja kansankuppilat: Joita Wanha Wiinuri haluaa ehdottomasti takaisin. Wanha Wiinuri ei halua matkustaa Hauholle vain siksi, että saisi nauttia päivä tuopinsa Tsingis Kaanin, hedelmäpelin ja tasaista humalaa ylläpitävän monitasotietäjän kanssa.
1 Mocba Baari Baarit
1 Sling in Tällä kertaa listan tekeminen näytti tavattoman vaikealta, tai Wanhasta Wiinurista on tullut todella Wanha ja kärttyinen, jolle ei kelpaa enää muu kuin Led Zeppelin. Joten päätä sinä. Jos ehdotus on hyvä, Wanha Wiinuri käy tarkastamassa paikan. Aivan liian usein on Wanha Wiinuri köllähtänyt unten maille sohvan pohjille, tv päällä, rillit puolinenällä ja puolikas punkkulasi pöydällä; ennen kuin baarin juhlat ovat edes alkaneet.
|
|||
|
Vuoden kiivainta juhlanaikaaLoppuvuodesta tulee aika jolloin pönkeää kaikenlaisia meninkäisiä sieltä ja täältä. Wanha Wiinuri on ilolla ja surulla seurannut jo kolmekymmentä vuotta ammattimielessä, kuinka käyttäytymissäännöt unohtuvat, ja aikuiset ihmiset laskeutuvat hiekkalaatikko -tasolle.Wanha Wiinuri haluaa muistuttaa juhlien tarkoituksesta! Hauskan pidosta ystävien, sukulaisten ja asiakkaiden kanssa. Älkäämme siis unohtako hyviä tapoja. Herrasmiehet käyttäytykää asiaankuuluvasti, kuten tietysti Leidit. Muutamalla pienellä kohteliasuudella saa usein pelastettua illan ja kun tiedostat, että ilta alkaa olla osaltasi ohi, niin vetäydy ajoissa pois. Takseihin on aina loppuyöstä pikät jonot ja jonoissa oleminen vie kauan. Pienenä muistutuksena, palveluhenkilökunta yrittää tehdä parhaansa vuoden kiireisimpänä aikana ja siinä sattuu virheitä. Wanha Wiinuri pyytää ymmärrystä ja toivoo juhlien menevän hienosti. Tässä muutama ohje illan viettoon; älä puhu toisen puheen päälle, päästä Leidi kulkemaan ensin ovesta, teitittele ennen sinukauppoja, muista pukukoodit, älä väheksy ääneen toisten järjestämiä juhlia (jos ei miellytä poistu vähin äänin), älä alennu väittely kilpailuun. Listaa voi jatkaa vielä vaikka kuinka pitkään. Protokollasäännöt on tehty helpottamaan juhlien onnistumista.
|
|||
|
Wanha Wiinuri ja kaupungin äänetWanha Wiinuri ei voi kun ihmetellä? Talaussanomien artikkelia joka koski ”Rakennusmies herättää kello 7 – tässä syy”. Juttu on taas osa kaupungin ääniä paheksuvaaa keskustelua ja sinällään täysin turha. Ääniä on kaupungissa aina.Suurkaupungin merkkejä on sen elämä joka sykkii 24/7. Suurhelsinki ei ehkä vielä täytä metropolin mittoja mutta, alkaa siihen jo pikku hiljaa siirtyä. Wanha Wiinuri teki nuorempana paljonkin erillaisia vuoroja ja joskus päivät olivat todella pitkiä. Työt alkoivat 17-24 musiikkibaarista ja siitä siirryttiin yökerhon puolelle joka jatkui viiteen. Adrenaalia paljon veressä huomasi Wanha Wiinuri hovimestarin jo ylipuhuneen hänet aamiaselle 05-10, siitä suoraan lounaalle 10-14 ja 14-16 kahvitukseen. Joskus tuli aina nukuttua, mutta se ei ollut tärkeää. Wanhempana on tietysti löysätty jo tahtia ja annettu nuoremmille tilaa. Kaupunki elää ja näyttää kauniilta sen sykkiessä eteenpäin. Kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia vaikka muutamat puolueet niin kokoajan hokevat
Ohessa lainaus Talossanomien haastattelusta: Jos ei pidä kaupungissa asumisesta, niin tervemenoa maalle Wanha Wiinuri
|
|||
|
Wanha Wiinuri: Positiivisia PysähdyksiäFinnbar, joka järjestetään joka vuosi ravintola-alan ammattilaisiille, ei tänäkään vuonna ollut poikkeava. Uusia sekä vanhoja tuotteita, sekä alaan liittyviä koulutuksia. Asia joka sai Wanhan Wiinurin iloiseksi ja liikuttuneeksi oli palvelu.Palvelu ei liittynyt messuihin, jossa sinällään oli kaikki kohdallaan, vaan sen jälkeen tapahtuneisiin asioihin. Wanha Wiinuri oli kiertänyt kaikki osastot, tervehtinyt kaikki vanhat tutut, sekä uudetkin tuttavuudet. Valomerkin aika oli tullut. Joukko ystäviä päätti käydä vielä yhdellä ja siitä sitten poistua suunnalleen. Hämeentieltä Wanha Wiinuri yritti saada taksia, kuitenkaan onnistumatta. Noh, ei ollut ensimmäinen kerta kun taksia ei saanut, vaikka niitä vapaana ohi ajoi. Wanha Wiinuri muisti Westedin Linjan, ajattellen loistavaa palvelua jonka silloin sai. Helsingin Bussiliikenne Oy tuskin samaan pystyisi, mutta pääsisipä lähemmäksi steissiä. Harvoin menee niin väärin. Wanhan Wiinurin koputtaessa dösän oveen, kuski avaa kysyen: ”Vieläkö tulet kyytiin?” Wanha Wiinuri häkeltyy änkyttäen ”juukyllä”, kuskin toivottaessa hymyillen tervetulleeksi. Matkalla Wanha Wiinuri miettii miten loistavaa palvelua, kaivaen valmiiksi setelin taskusta. Dösä pysähtyy steissillä ja ihmiset poistuvat. Wanhan Wiinurin kävelessä viimeisenä ulos, kiittäen palvelusta kuskia, ojentaen juomararahan. Tällä kertaa on kuskin vuoro häkeltyä. Wanha Wiinuri kiittää hyvästä palvelusta Kuskia ja Helsingin Bussiliikenne Oy:tä
|
|||
|
Wanha WiinuriHuuhaa säännöt ja määräyksetWanha Wiinuri lueskeli Taloussanomia netistä ja hämmästyi juttua, jossa käsiteltiin ”orjalliseti sääntöjä noudattamisen” johtavan käsittämättömiin palvelumokiin ja sitä kautta virheisiin asiakaspalvelussa, vaikka kaikki oli tehty täysin yhtiön sääntöjen mukaan. Wanha Wiinuri totesi kauhuissaan asian olevan juuri näin. Ohessa lainaus Taloussanomissa julkaistusta jutusta: VR:n lippusählinki on herättänyt viime päivinä ihmetystä. Helsingin Sanomat kertoi tapauksesta, jossa junalipun ostaneelle ei saatu tulostettua lippua, minkä takia häntä kehotettiin ostamaan lippu junasta. Asiakas meni junaan, muttei suostunut ostamaan uudelleen lippua. Poliisit poistivat hänet myöhemmin junasta. VR:n mukaan henkilökunta toimi normaalien toimintaperiaatteiden ja ohjeiden mukaan. Koulutus- ja viestintäkonsultti Tuulikki Juuselalle tapaus on malliesimerkki siitä, että Suomessa on vallalla sääntökulttuuri. Wanha Wiinuri on elänyt Alkon ja Valviran eriskummallisten sääntöjen ja tulkintojen outoa maailmaa jo kohta kolmekymmenvuotisen uran ajan. Nähty on asiota, joista voisi kirjoittaa jutun, joka olisi kirjan paksuinen. Edellä mainitun kulttuurin lisäksi on vielä uusi sääntökirja jonka taakse on helppo piiloutua. Sääntöihin on helppo vedota vaikeiden tilanteiden kohdalla: Wanha Wiinuri on ollut tilanteissa jossa asiakkaan lasku on ollut 200 euroa ja palvelussa on ollut epäkohtia ja korjaamisen varaa. Paikalle saapunut nuori hovimestari - työkokemus on yksi vuosi pikaruokalassa ja keskeneräiset ammattikorkeakoulu opinnot - tilannetta ei päästä korjaamaan, koska nuorella hovimestarilla ei ole rohkeutta ylittää valtuuksiaan ja häntä koskevat yhtiön säännökset eivät sitä salli. Säännöt ovat tehty pääkonttorilla ja ne koskevat kaikkia yhtiön ravintoloita, vaikkapa ne vielä ovat liikeidealtaan erillaisia ja asiakaskunta liikeideoiden mukainen. Pitkään aikaan Wanha Wiinuri on vähät välittänyt esimiehistä ja yhtiön pääkonttorissa tehdyistä mitäänsanomattomista säännöistä ja määräyksistä. Vain maksavan asiakkaan hyvinvointi on Wanhalle Wiinurille tärkeää
|
|||
|
Wanha WiinuriTaantummasta ja lamasta keskutellaan lähes jokaisessa ohjelmassa, lehdessä ja netti julkaisussa. Tilannetta pidetään huolestuttavana ja työpaikkojen menetyksiä povataan, pelätään ja jopa kerrotaan kuka saa ensimmäisenä ”kenkää”. Wanha Wiinuri on saanut lukea erillaisia tarinoita ihmisistä, jotka ovat olleet työttöminä useimpia vuosia. Valtio tekee kaikkensa ja käyttää miljoonia rahaa työllistämiseen ja ministeriksikin on valittu entinen ay - pomo.Silti Wanha Wiinuri ihmettelee ihmisiä, jotka seisovat kuvattuna valtakunnan suuriman lehden sivulla ja kertovat olleensa työttömänä jo kymmenen vuotta ja tekisivät mitä työtä vain kunhan sitä saisivat? Pelkästään hotelli- ja ravintola puolella on jatkuvasti avoimia paikkoja ja jopa suorastaan pula työntekijöistä. Tiettyihin tehtäviin on helppo kouluttautua työhön opettamisen kautta. Sama koskee rakentamista ja varmasti myös muitakin aloja. Ongelma vain on tekijöiden pula. Olisiko aihetta työttömien ruveta hakemaan työtä eikä odottaa että kaikki tulisi tarjoiltuna eteen? Thaimaasta joudutaan jo nyt tuomaan sairaanhoitajia ja VR:llä ei ole tarpeeksi konduktöörejä. Wanhan Wiinurin sisko on asunut Amerikassa jo kymmeniä vuosia ja käy aina kesäisin Suomessa tervehtimässä vanhoja yliopistoystäviään ja ihailemassa kotimaan verkkaista menoa. Hän kertoi kaipaavansa Suomeen, koska kaikki on niin paljon helpompaa. Hänen ystänsä oli kertonut kuinka vaikeaa on tehdä päätöstä mennäkkö töihin vai ei. Jos menee töihin, menettää kaikki työttömyyskorvaukset ja häntä ei ainakaan kesällä huvita tehdä mitään; joulun sesonki on liian kiireistä ja stressaava. Wanhan Wiinurin sisko kertoi New Yorkin osavaltion raadollisuudesta: Työttömyyskorvaus kestää vain kaksi viikkoa ja sitten on ruvettava hommiin ja etsittävä työtä. Kaikkien Wanhan Wiinurin siskon yliopistokoulutettujen ystävien mielestä moinen on aivan järkyttävää. Niinpä.... Wanha Wiinuri Ps. Jos työt loppuvat paikkakunalta, niin työn hakuun on lähdettävä muualle. Kyliä ja kaupunkeja on syntynyt ja kuollut kautta historian. Mikään ei pysy keinotekoisesti paikoillaan.
|
|||
|
Wanha WiinuriWanha Wiinuri meinasi tukehtua aamukahviinsa, kun Helsingin Sanomien mielipidepalstalla seisoi sangen perisuomalainen kirjoitus. Amerikasta asti oli Suvilahteen lennätetty Foo Fighters niminen orkesteri, jota jopa Wanha Wiinuri myöntää kuulleensa silloin tällöin. Nythän oli päässyt käymään niin, että Kulosaaressa 1000-neliöistä perintökartanoaan asuva "Gyllenberg" oli kovastikin suivaantunut konsertin aiheuttamasta häiriöistä Cohibansa poltteluun.Kyllähän toki konserttimelu saattaa häiritä, mutta ko. mielipiteen kirjoittanut herrasmies antoi sanaisen stalinin-urkunsa laulaa oikein antaumuskella... Tilannetta tuskin on parantanut Viikonlopun Sonsiphere-festivaali, jonka vetonaulana häärineen Slipknotin musiikki on Wanhan Wiinurin saamien tietojen mukaan Foo Fightersin rinnalla jo melkoista melusaastetta. Wielä kun Wanha Wiinuri on asiaan paneutuneena huomannut, että Kaisaniemeä perinteisesti tanssittanut TUSKA on siirtänyt tanhunsa "Gyllenbergien" kuulolaitteiden toimintaetäisyydelle, niin Wanha Wiinuri haluaakin toivottaa Kulosaarelaisille oikein hyvää keikka kesää! Kun nuorempien hevihemputus alkaa seuraavaksi korpeamaan, niin ajatelkaa alkavaa rapu-sesonkia ja miettikää niitä ravintoloiden henkilökunnan ja sukulaistenne ihailevia katseita, kun pikku tuiskeessa hoilaatte "Heelankooria" yhdeksättä kertaa, niin Wanha Wiinurikin allekirjoittaa, että toivoisi tuolloin olevansa mieluummin vaikka Slipknotin konsertin eturivissiä. Wanha Wiinuri lähtee käymään kesälaitumilla, joka alkaa, milläpäs muulla, kuin nuoremman kollegan yllyttämänä, Iron Maidenin konsertilla! Wanha Wiinuri´s gonna get you...
|
|||
|
Wanha WiinuriOikeudenmukaisuudesta...Wanha Wiinuri seuraili juuri silmät siristäen Suomen Leijonien edesottamuksia joka keväisissä MM-mittelöissä. Tuomareilla ei aika ajoin tuntunut Wanhan Wiinurin mielestä olevan aivan selkeää kuvaa siitä, mitäköhän sinne sääntökirjoihin on lajin kattojärjestöissä tullut raapusteltua. Wanhan Wiinurin Rouvan penätessä oikeutta vastustajan rikkeistä kiiri Wanhan Wiinurin mieleen keskustelu erään kollegan kanssa oikeudenmukaisuudesta työpaikoilla ja eittämättä töissähän nuo jääkiekkotähdetkin kaukaloissaan ovat. Oikeudenmukaisuutta on maailmassa tänä päivänä monenlaista. On yhdysvaltalaista oikeudenmukaisuutta, jossa oikeus on voittanut, kun vieraan valtion maaperällä käydään salamurhaamassa kovinkin tavoiteltu henkilö. Oikeudenmukaisuutta ja oikeutta saadaan lähi-idässä ja pohjois-afrikassa, kun diktaattoreja syöstään vallasta ja anarkia valtaa valtion. Oikeudenmukaisuutta ja oikeutta saadaan, kun Suomessa Persut rynnivät jytkyineen eduskuntaan ja kansan kyllästyminen vallanpitäjiin äimistyttää vanhojen suurpuolueiden johtajia vaalivalvojaisissa. Oikeudenmukaista olisi vipata Portugalille pari tupakkia tai 78 miljardia euroa ihan riippuen siitä, mitä kaiffarit sattuvat pyytämään... Wanha Wiinuri on törmännyt itse ja kuullut kollegoidensa käymissään keskusteluissa kaiken kirjavasta oikeudenmukaisuudesta suomen gastronomisessa maailmassa. Eräässä helsingin hienoimmista ravintoloista on käynnissä sukupolvenvaihdos, joka oli aiheuttanut suunnattomnasti päänvaivaa Wanhan Wiinurin tuttava Wiinurille, niin sanotusti epäonnistuneiden serviisien muodossa. Oli epäoikeudenmukaisesti rakennettuja työvuoroja, toistuvasti, mikä oli johdattanut henkilökuntaa vanhojen kunnon kuppikuntien muodostumiseen. Kaikenlaista pahaa verta ja jopa ilkikurista toimintaa oli alkanut ilmenemään. Wanha Wiinuri kehotti kollegaansa rohkeasti ottamaan asian pöydälle seuraavassa palaverissa ja ravistelemaan johtoa asian ratkaisemiseksi. Moinen tempaus vaatii tietenkin aimo annoksen rohkeutta, mutta Wanhan Wiinurin tuttava olikin tehnyt työtä käskettyä, eihän hän ollut juurikaan herrjoa aiemminkaan kumarrellut. Hienostoravintolassa tilanne tiettävämmin oli jo tasoittunutkin... Esplanadilla päiväkävelyllään Wanha Wiinuri törmäsi muutamaan tuttuun Keittiömestariin ja yksissä tuumin kömmittiin läheiselle terassille ihmettelemään ihmisvilinää ja vaihtelemaan kuulumisia. Wanha Wiinuri suorastaan äimistyi kuullessaan erään suositun viihderavintolan näppärästä työvuorolista-menettelystä, jossa henkilökunnan vastustuksesta huolimatta, erästä kokki-neitoa suosittiin suorastaan törkeästi tarjoamalla hänelle jatkuvasti pelkkiä aamuvuoroja. Noh, illallahan toisaalta niitä todellisia ammattilaisia keittiössä tapaa, mutta jopa Wanha Wiinuri yllätti itsensä sadattelemassa tuttujen Mestarien kanssa heidän ja heidän edustamansa ravitsemusliikkeen vetämästä linjasta. Eipä mennyt tuntia kauempaa, kun Wanha Wiinuri pistäytyi eräässä korkelaatuisessa helsinkiläisessä tavaratalossa asioimassa elintarvike-osastolla ja bongasi siellä tiskin takaa muutama vuosi sitten ravintoloiden tomut esiliinastaan pyyhkineen lihamestarin. Ja mitä vielä?! Lihamestari kertoi joutuvansa pääsääntöisesti työskentelemään yksin, mutta toisessa vuorossa saattoi olla kaksi tai kolmekin ihmistä. Tähän on tänä päivänä ympäri valtakunnan luisuttu, että ammattilainen kärsii ammattitaidostaan, koska joutuu näin ollen yksin tekemään kahden, jopa kolmen ihimisen työt. Wanha Wiinuri pyytääkin päättäjiä ajattelemaan, että mitäpä jos yhdistettäisiin kaikki ministeriöt kolmen, neljän ministeriö hoidettavaksi, sullottaisiin vain salkkua salkkuun? Jospa eduskuntaa pyörittäisi jatkossa 30 kansan edustajaa ja alle 10.000 äänellä ei olisi asiaa koko taloon? Puhemiehet kokonaan pöntöistään ja kierrätettäisiin pöntöt energiajätteenä? Hoitakaa homma ja sitten kansa ylivoimalla prässäämään poikeittaisilla mailoilla edustajia laitaa vasten, että maaleja, maaleja!!! Kuinka kauan vielä menee, että suomalaisen sietokyvyn raja tulee vastaan, jos oikeudenmukaisuus ei toimi edes Suojelupoliisissa tai Suomenpankissa, missä saa työntekijöitään kiusata vuosia mielin määrin? Jokin kaunis päivä sille kiusaamiselle tulee loppu ja Wanha Wiinuri toivookin olevan, korkeasta iästään johtuen, jo silloin horsmana Honkanummella. Kohdelkaa hyvät ihmiset niitä työkavereitanne, alaisianne ja työntekijöitänne tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, muuten ei Leijonat voita tänä keväänä mestaruutta?! Lapa jäähän ja nimi lehteen "and justice for all..."
|
|||
|
Wanha WiinuriErillaiset kilpailutWanha Wiinuri on mielenkiinnolla seurannut erillaisia kilpailuja, joita on versonut ravintola-alan ympärille. Eniten on tietysti keittiöön liittyviä, joita tehdään niin ammattilaisille kuin amatööreille. Kukin julistaa voittajansa maailman parhaaksi tai ainakin lähelle sitä. Nämä kilpailut ovat tietysti hyväksi koko ravintola-alalle, niin asiakkaille kuin ammattilaisille. Kilpailuja ovat Bocuse d’Or, Vuoden Kokki, Top Chef ja joukko muita enemmän tai vähemmän hyviä kilpailuja. Wanhaa Wiinuria on ihmetyttänyt ”ammattipuolen” kilpailussa asiakastuomareiden täydellinen puute. Yleisesti ottaen tuomaristo on varmasti ammattinsa osaavia toimijoita ja osaavat asiansa, mutta asiakkaan sanaa ei tunnu edustavan kukaan. Suomalainen ravintolakulttuuri on kehittynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana jättiharppauksin ja Wanha Wiinuri on siitä enemmän kuin mielissään. Ravintola-alan piirit ovat kuitenkin pienet ja hyvin sisäsiittoiset. Wanha Wiinuri peräänkuuluttaa kilpailutuomaristoon enemmän asiakkaita, jotta kehitys ei hidastuisi tai jopa pysähtyisi kokonaan: Kuluttajathan kuitenkin maksavat. Ei vara venettä kaada Terveisin Wanha Wiinuri
|
|||
|
Wanha WiinuriParhaat PaikatWuosi on jälleen loppu ja monenlaista on tapahtunut. Wanhan Wiinurin mielestä ravintolasaralla vuosi oli melko tasainen. Paljon puhuttiin arvonlisäveron laskemisen tuomista muutoksista, mutta Wanhan Wiinurin mielestä ne - noin kauniisti sanottuna- näkyivät varsin kohtuullisina asiakkaan loppulaskussa. Ravintola-alan jatkuva kehittyminen tarvitsee asiakkaita, ja nyt vuodenvaihteessa, kun kaikki toivo makaa Weli Wenäläisen euroharteilla, Wanha Wiinuri pyytää kaikkia joulunuuvuttamia henkilökuntia jaksamaan vielä hetken... Wanha Wiinuri on haalinut omasta mielestään wiime wuonnakin onnistuneita ravintola projecteja.
Paras uusi baari
Paras Joulupöytä
Paras Ravintola
Paras Baari
Maatila Tori Warmasti on muitakin, mutta näistä wanha wiinuri on kuullut asiakkailta ja itsekin tarkastanut. Maukasta Uutta vuotta kaikille Wanha Wiinuri
|
|||
|
Wanha WiinuriTalvi rantautui jälleen Suomeen ja tuntui jälleen yllättävän kansan. Wanha Wiinuri on kummastellut julkisten kulkuneuvojen pysähtymispaikoilla kevyessä vaatetuksessa värjötteleviä helsinkiläisiä sekä pakkasen ja lumentulon yllättämiä autoilijoita ja junailijoita. Kansa se ei opi, ei totta vieköön!Talvi-sesonki ei ole yllättänyt ainoastaan tavallista kadunkulkijaa, vaan Wanha Wiinuri seurailee ihmetyksen lamauttaman jälleen ravintoloiden heikkoa varustautumista vuoden kiireisimpään ajankohtaansa. Yhdellä ei ole illan tarpeisiin riittävästi haarukoita, toiselta hukassa ovat pöytäliinat, kolmannelle ei ole toimitettu riittävästi perunaa. Kaikkia tuntuu yhdistävän kuitenkin myös yhtenäinen puute, riittävien hansikasparien saaminen paikalle oikeaan aikaan, eli henkilökunnan haaliminen. Ei ole ihan ensimmäinen Pikkujoulu-sesonki Suomen gastronomisessa historiassa ja silti tuntuu, että joka vuosi ajellaan "takki auki" kiireisimpään kauteen. Wanha Wiinuri on tuntenut hetkellisesti jopa pientä myötätuntoa, jos ei jopa myötähäpeää keittiön puolen kollegoitaan kohtaan, kun he ilta toisensa jälkeen selvittävät jälleen uudelle vuokratyövoimalle talon toimintatapoja ja - malleja. Keskinkertainen serviisi toisensa jälkeen ja jatkuva muistuttelu ja huomauttaminen näyttää nimittäin aiheuttavan jo nyt melkoista ohimosuonten pullistelua keittiön riveissä ja ihmekös tuo, muistuttaahan moni kattaus välillä enemmän lastentarhan kotitaloustuntia, kuin vakavasti otettavan, korkeatasoisen ravintolan toimintaa. Missä sitten vika? Wanha Wiinuri väittää osuvansa likelle, jos kehaisee tilanteen johtuvan alati tiukemmasta tehokkuuden tavoittelusta. Me Wanhemmat Wiinurit kun nähkääs alamme olemaan katoavaa kansanperinnettä työmäärän jatkuvasti lisääntyessä ja nuorempien kollegoiden ammattiosaamisen jäädessä auttamatta koko ajan heikommaksi. Kokemus on asia, jota ei saa kaupasta, edes Stokkalta, eikä DNA challenge:sta. Kokemus on kullan arvoista ja nykyään ravintola-alalla valitettavan aliarvostettua. Kuinka tämä dilemma sitten selätetään ehkä jo ensi vuonna? Wanha Wiinuri kehoittaa kaikkia parikymppisiä ravintolapäällikön-alkuja ensi vuonna kysäisemään neuvoa siltä talon kokeneimmalta Wiinurilta. Mikäli vielä otat ja kysyt oikein kohteliaasti, niin sinulla saattaa ensi jouluna olla rauhallinen ja stressitön Joulu-sesonki. Nyt nuoret ja Wanhat Wiinurit puristetaan vielä pari viikkoa, sillä Joulu on jo ovella! Wanha Wiinuri
|
|||
|
Wanha WiinuriMainosten oudot arvot.Alkoholivirannomaisten huomautus mainoksen laadusta oli taas esitys siitä, miten helposti valumme takaisin ns. ”suomettumisen” aikakauteen. Wanha Wiinuri ihmettelee virkamiesten ja -naisten toimintatapoja ja tulkintoja. Välillä tuntuu että niissä ei ole mitään järkeä, tai että niitä tehdään tilauksesta. Panimon hassun hauska mainos, josta on levinnyt hauska slogan ”whåtever”, jonka Wanha Wiinuri on jo kuulut niin monesti. Yleensä lauseen kuulee silloin kun tilanne on kiireinen ja hermot ovat työntekijöillä muuten vaan kireät. Ja sitten tulee viranomainen joka on ehdottomasti sitä mieltä, että mainos on poistettava. Tervetuloa tänne tavallisten ihmisten pariin sieltä norsunluutornista! toivottaa Wanha Wiinuri virkamiehiä ja -naisia. Onneksi panimo on tehnyt aavistuksen verran sarkastisen mainoksen hyllytetyn tilalle. Wanha Wiinuri ei väheksy virkamiesten ja -naisten työtä. Virkamiestasolla ajankäyttö olisi kuitenkin Wanhan Wiinurin mielestä kertakaikkisesti kohdistettava johonkin paljon tähdellisempään, kuin homon mainostamaan alkoholijuoman paheksuntaan. Tälläisten päätösten tekeminen on Wanhan Wiinurin - kolleegoineen - mielestä suurta tuhlausta ja sitä voidaan karsia nykyisen budjettivajeen takia huoletta pois. Useasti Wanha Wiinuri on kuunnellut päättäviä virkamiehiä ja -naisia valtion kustantamilla lounailla sekä illallisellilla. Tarinoista saisi nasevia ja purevia juttuja, mutta kohteliaisuussyistä Wanha Wiinuri jättää ne kertomatta- whåtever...
|
|||
|
Wanha WiinuriWanha Wiinuri on lukenut valtalehdistä juttuja tai jopa pääkirjoituksia, jotka liittyvät julkisivukorjausten ja tietöiden haittavaikutuksista turismiin. Kaupunkilaistuminen alkoi jo kauan sitten, mutta vieläkin on ihmisiä, joilla on vaikeaa ymmärtää kaupungissa asumisen ihanuudet ja seuraukset. Ihmisiä liikkuu jatkuvasti eivätkä he ole samasta muotista valettuja.Jokainen on oma yksilönsä; jopa jokaisen erilaiset työajat ja paikat vaativat omat uhrauksensa - yötyö vie miehen myöhään syömään, sanoo vanha suomalainen viisaus. Wanhan Wiinurin mielestä se tekee kaupungissa asumisesta monivivahteisen ja kulttuurisesti mielekkään. Kaupungin joka on alati muuttuva ja kehittyvä. Wanha Wiinuri suosittelee heille, joita naapurin grilli tai valkosipulin ym. tuoksu haittaa, suunnittelemaan muuttoa pois kaupungista. Wanha Wiinuri on kuitenkin joutunut aika ajoin käymään maalla, lähinnä sukulaisten häätilaisuuksissa. Wanha Wiinuri on huomannut sielläkin olevan ääniä, tuoksuja ja puiden havinaa aamusta iltaan (ääniä kuuluu jopa öiseenkin aikaan!) Niille, jotka ovat huolissaan turistien ajatuksista teiden ja rakennusten rakentamisesta Wanha Wiinuri voi kertoa, että muualla rakennetaan ja korjataan koko ajan. Wanha Wiinuri voi lopuksi lainata Helsingin apulaiskaupunginjohtajaa, ja huomauttaa, että rakentaminen ja korjaaminen on eteenpäin kehittyvän kaupungin merkki. Wanha Wiinuri
|
|||
|
Wanha WiinuriWanha Wiinuri ei ole voinut olla seuraamatta viime kuukausina mediassa vellovaa keskustelua HoReCa-alan "työttömyydestä" ja ahdingosta. Walitettavan totta saattavat asiat joidenkin ravintoloiden ja hotellien sekä catering-yrittäjien kohdalla ollakin, mutta eivätkös kautta aikain toiset yrittäjät ole pärjänneet paremmin kuin toiset?Takaisin päivän aiheeseen, eli tuohon alan "työttömyyteen". Wanha Wiinuri ihmettelee alalla vallitsevaa työttömyyttä, kun Wanha Wiinuri ei ole aivan ensimmäistä kesää luutansa varressa, niin jotenkin semmoiset voiton maksimoimisen yritykset heijastelevat tällä hetkellä todella voimakkaasti hyvän palvelun tuottamisen edelle. Ei ole viime kuukausina yksi tai kaksi iltaa, kun Wanha Wiinuri on saapunut tontilleen huomatakseen, että eräskin extra-työntekijä on jättänyt vuoronsa väliin tai häntä/heitä ei olla edes kutsuttu töihin ja täysi tupa aiotaan selättää talvisodanhengellä. Wanha Wiinuri kilautti luotto keittiömestarilleen, joka johtaa yhtä helsingin kova sykkeisimmistä keittiöistä, ja tiedusteli tältä, onko vastaavaa ilmiötä havaittu keittiössä. Mestari räjähti nauramaan, mutta sai hekotuksena lomasta selvitettyä, että keittiöistäkin on revitty viimeisetkin osaajat pois, ammattilaiset korvattu halvemmalla koululaistyövoimalla tai ainoastaan vähennetty yksinkertaisesti väkeä. Kollega kertoi naureskelleensa huvittuneena, kun eräässä helsingin fine dining-ravintoloista "fine diningia" tehdään keittiössä iltaisin kahden kokin voimin ja vieläpä avokeittiössä. Woi woi woi... Tämän witsauksen on Wanha Wiinuri nähnyt kaupungissamme toistuvan viiden vuoden sykleissä kerta toisensa jälkeen. Rahaa tuottavaa työtä tekeviä duunareita vähennetään, kunnes ei ole enää ketä vähentää, jolloin jäljelle jää kaksi kourallista kalliisti palkattuja nappikaula-dirigoita, joita on aina ylennetty toinen toistaan mieltä ylentävimmillä titteleillä ja rahapalkkioilla pysymään talossa, mutta jotka eivät todellisuudessa ole vuosiin panneet tikkuakaan ristiin talon rahakirstun sisällön kasvattamiseksi. Wanha Wiinuri kysyykin kahta asiaa... Miksi repiä kaikki tarjoilijat ja hovimestarit pois salista ja kokit pois keittiöstä, mikäli talo on koko ajan täyteen varattu? Kuka kuningas-asiakkaasta sitten huolen pitää? Ja miksi ylentää suomen paras Keittiömestari "ravintolatoimen-keittiöpuolen-kehittämisportaan-teknillis-trendikkääksi-hyper-ylimieliseksi-super-päälliköksi", jos se kaveri on kerran suomen paras siinä, mitä hän juuri nyt tekee. Pankaa porukka hommiin, niin kirstunne olkoon syksyllä pullollaan! Wanha Wiinuri
|
|||
|
Wanha WiinuriWanha Wiinuri kuuli Wiime Wiikolla Espaa tallustaessaan niin pöyristyttävän ravintola-huhun, että asiastahan oli otettava selvää... Eräässä erittäin suositussa helsinkiläis-ravintolassa mennään tällä hetkellä niin veitsen terällä, että jopa Wanhaa Wiinuria alkoi hieman puistattamaan...Keittiön vastaava on jättänytyt isyyslomansa pitämättä ja painaa pitkää päivää. Esimerkillistä johtamista? Keittiön pääkylmäkkö painaa myös pitkää päivää ja on viimeisillään raskaana ja onpa vielä saanut raskausmyrkytyksen ja on silti töissä! Wanha Wiinuri haki itselleen hyvin harvinaislaatuisesti aika pitkään sanoja ja ehkä jopa änkytti saattaessaan painokelvottoman kysymyksensä ilmoille... Ensin tuli hiljaisuus, sitten hämmennys, sitten raivo... Miten A) kukaan tuleva äiti voi olla noin tyhmä ja edesvastuuton? B) Miten kukaan Keittiö-/Ravintolapäällikkö voi olla noin tyhmä ja edesvastuuton, että antaa ko. pääkylmäkön olla töissä?! Mikäli äiti ja lapsi menehtyvät piisiinsä, niin onko kyseessä työtapaturma? Kuka lyödään vastuuseen? Onhan se ihailtavaa, että löytyy lojaalisuutta työnantajaa kohtaan, mutta että ihan hengen lähtöön asti?! Kai sitä on syntymässä uusi sanonta, että tyhmä saa olla, mutta ei keittiössä töissä?! Kaveria ei jätetä... Vai jätetäänkö sittenkin? Wanha Wiinuri
|
|||
|
Wanha WiinuriTasa-arvosta...Wanha Wiinuri joutui työympäristössään kuuntelemaan sangen mielenkiintoista muutaman keittäjän välistä polemiikkia. Ideaa oli keskustelussa keittiön edustajiksi yllättävän paljon... Ko. hotellissa aamiaisella keittelevä poikanen päivitteli mahdollisia syitä siihen, että minkähän takia hänen ollessaan aamiais-keittiövuorossa ja majatalon pursuillessa liitoksistaan, joutuu hän työskentelemään lähes aina yksin. Mutta jos aamiaisvuorossa on joku toinen kollega, niin kutsutaan hänelle aina apuja ja oikein tiskarikin työtaakkaa helpottamaan. Wanhan Wiinurin oli pakko mennä tiedustelemaan keittäjän-alulta, että oliko tämä mahdollisesti ottanut asian puheeksi esimiestensä kanssa?! Siinä kohtaan tarina muuttuikin pöyristyttäväksi. Kokki-poika oli nimittäin kysynyt asiaa esimiehiltään, mutta nämä olivat kuulemma vain kohautelleet olkiaan ja kertoneet ravintola-alan nyt olevan vähän tämmöistä... Wanha Wiinuri ei voinut kuin tuntea jopa lievää sääliä nuorta herraa kohtaan ja kehoittaa miestä kääntymään luottamusmiehen puheille, koska moinen eriarvoinen kohtelu on Wanhan Wiinurinkin mielestä tuomittavaa ja jopa häpeällistä, varsinkin, kun se selkeästi tehdään aivan tarkoituksella. Wanha Wiinuri puhutteli nuorta miestä ja hänen kollegoitaan vielä tovin, koska arveli kyseessä olevan klassisen, savustetaan epätoivottu City-Kani ulos kolosta-tempun, mutta mitä vielä?!? Kollegat kertoivat myöhemmin nuoren miehen olevan sangen pidetty persoona työyhteisössä ja vieläpä määräaikaisella työsopimuksella ja vieläpä poistumassa aivan viikkojen päästä. Valitettavasti Wanha Wiinuri ei tavoittanut ko. hotellin esimiesporrasta kommentoimaan tapausta, mutta kummalliselta kaikki vaikutti, koska nuoren kokin-poikasen kollegat kertoivat nuoren miehen olevan vielä äärimmäisen taitava ja ahkera työssään, joten mistä ihmeestä kenkä sitten puristaisi? Kävellessään ruoka-ostoksille Wanhaan Kauppahalliin Wanha Wiinuri sai pelottavan ajatuksen. Voisiko olla niin, että nuorella herralla teetettiin jopa kolmen ihmisen työt vain siksi, että herrasmies ns. jaksoi painaa päivästä toiseen sen suuremmin purnaamatta. Mikäli näin on, niin nyt esimiehet korvat hörölle... Mikäli teillä on joukossanne timantti tai hyvässä puristusvaiheessa oleva hiilenpala, niin älkää nyt hyvät ihmiset yrittäkö ylipaineella niitä hioa! Uuvutettu taitaja ei ole minkään arvoinen. Uupunut työntekijä jaksaa juuri ja juuri tulla aamulla töihin ja motivaatio ja työteho sen kuin putoavat. Nyt kaikille tasapuolisesti niin kuin Neuvostoliitossa konsanaan ja antakaa sen aamiais-kokinkin välillä vähän huilata! Wanha Wiinuri
|
|||
|
Wanha WiinuriTaxi-kuskeista...Wanha Wiinuri osui menneellä viikolla aivan huikeaan tapaamiseen, jota ylläpitää Wärikäs joukko Helsingin Ravintola Kermaa. Mikonkadulla pöydän ääressä istui "Service-Hiiva", porukka, joka kokoontuu jatkuvasti tuopin tai viinilasin äärellä käymässä läpi illan tai kuluneen viikon serviisejä! Wanha Wiinuri oli kuin kotonaan, kun nuoremmat jakoivat viikon ilmiöitä ja sattumuksia iloisen naurunremakan ja hyvän juomatuotteen äärellä... Keskustelu kääntyi orhin lailla kohti laukkaavaan kevääseen, siitä ajokeleihin ja siitä taxi-kuskeihin, noihin katujemme kuninkaisiin. Wanha Wiinuri seurasi hämmentynein korvin ohitse kiitävää kokemustulvaa ja valitettavasti pystyi tallentamaan korvienvälinsä kovalevylle vain muutaman mehukkaimman... Eräs Wanhan Wiinurin tuttu pariskunta oli oivallisen ravintola illan jälkeen suunnannut taxilla kohti kotia. Pariskunnan kauniimpi osapuoli oli yllättäen saanut sairaskohtauksen matkalla ja Komeampi puolisko komentanut kuljettajaa heittämään Tullinpuomilla U-käännöksen ja kaasuttamaan Meilahteen. Tyttönen oltiin otettu hoitohenkilökunnan toimesta vastaan ja herra oli istahtanut takaisin "pelkääjän" paikalle maksaakseen ko. kyyditsemisen. Pankkikortin lukulaite ei ollutkaan suostunut toimimaan, jolloin kuljettaja oli ehdottanut, että ajettaisiin lähimmälle pankkiautomaatille käteistä nostamaan?!? Herra oli tiedustellut, että onko tämä katujen-kankkunen tosissaan? Käteistä tai poliisi paikalle oli tämä äärimmäisen kohtelias kuljettaja todennut. Ei muuta kuin automaatille. Palattuaan sairaalalle huomasi herrasmies, että kuljettaja oli pitänyt mittarin koko ajan päällä ja lasku oli kasvanut 16 euroa suuremmaksi. Siinä jo hieman närkästynyt herrasmies tiedusteli Ralli-Rantalalta, että mitä ihmettä? Kuski oli ihan sitä mieltä, että asiakas maksaisi, vieläpä näissä olosuhteissa kyseisen auton laitevian. No, eipä maksanut... Wanha Wiinuri ei voinut uskoa korviaan, mutta siitä naapurista, nuorempi keittiömestari alkoi kertoa omaa kokemustaan viime viikonlopulta. He taas olivat saapuneet oivalliselta punaisen-linjan Helsinki-Tukholma-Helsinki-retkeltä ja napanneet Taxin Katajanokan laiturista. Auto oli ollut todella epäsiistissä kunnossa. Rehellisesti sanottuna paskainen sekä sisältä, että ulkoa... Myös kuljettajan hygieniassa oli toivomisen varaa, koska hän kuulemma tuoksui erittäin voimakkaasti navetalle. No, puolituntisen hajuhaitan päätepisteessä oli Nuorempi Keittiömestari huomauttanut kuljettajalle, että ois varmaan ihan paikallaan viedä auto pesuun välillä?! Kuljettaja siihen Keittiömestarin Rouvan ja lasten kuullen:" Älä sä vitun nulikka tuu siihen päätäs aukoo!" Wanhan Wiinurin suu oli tässä kohdassa loksahtanut niin ammolleen, että varmasti 200-päinen naakka-parvi olisi voinut lennähtää montusta sisään! Tapahtui jotakin harvinaista... Wanha Wiinuri oli kirjaimellisesti sanaton.Wanha Wiinuri on aina suuresti arvostanut tuota ammattikuntaa, joka meitä, välillä hieman hiprakkaisiakin, arjen sankareita kyyditsee. Tämmöinen käytös molemmissa tapauksissa kuulosti aivan pöyristyttävältä. Toki pitää aina muistaa, että muutama mätä omena pilaa koko sadon, mutta mistä näitä tällaisia kuljettajia oikein tulee? (Saunalahdelta?) Wanha Wiinuri kiittää pääosin omia kyytejään ja kyyditsijöitään, mutta mikäli näiltä katujen kuninkailta ei saada nopeasti lupia lompakosta ja ukkoja Loimaalle ojaa kaivamaan, niin luvattomat, hyväkäytöksiset pakettiautokyydit ja muut pimeät, mutta hyväkäytöksiset kyydittäjät, Tervetuloa! Wanha Wiinuri
|
|||
|
Wanha WiinuriWoihan Talvisen päiväntasaus sentään, kun me suomalaiset olemme sitten kerta kaikkiaan synkkää porukkaa... Wanha Wiinuri on kovasti seurannut wiime aikoina kaikkialla mediassa vellovaa vouhotusta siitä, kuinka Helsingissä ei ilmeisesti toimi mikään. Aihe vaihtuu päivittäin, mutta walitus pysyy wakiona. Viimeisimpänä vitsauksena on nostettu jalustalle talvi.Se on Wanhan Wiinurin saamien selaamien viestimien mukaan niin perinjuurin väärin, että Helsingin kaltaisessa "metropolissa" kehtaakin olla pakkasta ja lunta. Se on vähintäänkin Pajusen, ellei jopa Halosen vika (tai ansio), ettei Eiran rouvan upouusi Mercedes irtoa Kaivopuiston rannan parkkiruudusta. Vanhasta saa lähes syyttää VR:n saamattomuudesta julkisen raideliikenteen suhteen. Se on suomalaiselle kumma juttu, että mikä oli eilen kivaa on tänään puhdasta Lusiferin myrkkyä. Onko joku muu Wanhan Wiinurin lisäksi kuunnellut kommentteja:" Onpa kiva kun tuli valkoinen Joulu" " Kerrankin on kunnon talvi Helsingissä" jne.? Eipä kelpaa enää. Suomalaiset ovat maailman nopein kansa... Ainakin takin käännössä! Wanha Wiinuri kuunteli aamulla Aleksia kävellessään kahden varttuneemman herran keskustelua siitä, kuinka se on kumma, ettei noita lumia saada katoilta pois. Ei käynyt arjen "Einsteineilla" mieleen, että meneppä itse pudottamaan, jos niin käy ohimoiden päälle. Suomalaiselle ei käy selitykseksi se, ettei jonkin asian hoitamiseen ole a) kalustoa, b) resursseja/varoja. Sen on onnistuttava! Jos Suomessa olisi Haitin kaltaisia luonnonmullistuksia tai WTC:n kaltaisia terrori-tragedioita, niin helsinkiläiset olisivat ensimmäisenä tiuskimassa, että kylläpä tämän sotkun siivoaminen nyt kestää! Tällä hetkellä ulkona paistaa aurinko ja lumi hiljalleen sulaa. Seuraavaksi Wanha Wiinuri saanee kuunnella oireilua, kuinka kaikkialla on taas niin märkää. Wanha Wiinuri haluaa toiwottaa lukijoilleen ja kanssaihmisilleen liukasta hiihtolomaa ja muistuttaa vielä loppuun... Ei Roomaakaan rakennettu päivässä, mutta taisi Nero sen kuitenkin yhdessä illassa polttaa... Wanha Wiinuri |
|||
|
Wanha WiinuriMitä kukakin haluaa?Kuunnellessaan talousuutisia ja synkkiä povauksia tulevaisuudesta, Wanha Wiinuri lukee samalla huikean kokoisista suunnitelmista ja toteutusvaiheessa olevista ravintolaprojekteista. Kävellessään Helsingin keskustassa, ja Wanha Wiinuri katselee ravintoloiden, viinibaarien, pubien ja kahviloiden määrää. Tarkemmin katseltuna se on äimistyttävä. Wanha Wiinuri löytää joka päivä uuden oraalisia nautintoja tarjoavan paikan, josta hänellä ei ollut tietoakaan – Wanha Wiinuri on siis uskaltautunut kävelemään läpi uusien tunneleiden ja katettujen kujien, joita kohtaan hän potee jonkinmoista kammoa. Wiinurin ammatin varjopuoliin kuuluu kurkistaa sisälle, arvioida nopeasti asiakaspaikat, ja ruokalista. Lisäksi hän silmäilee, kuinka monta henkilöä vaikuttaisi olevan työvuorossa, kuinka uusia ovat sisustus; lautaset ja lasit, työvaatteet, henkilökunnan ikäkin tulee pohdittua. Nykyisin sitä kulkee ja laskeskelee, jääkö yrittäjälle käteen oravannahkaakaan, vai onko tämä elämäntapaa. Uuden putiikin ovella oleva suuren ketjun tarra tai huomio oransseista plot-plot-palloista laskee Wanhan Wiinurin halua laskea. - Takana on ”varmemmat” rahat, ja ainakin työntekijät voivat olla huoleti, jonkinmoinen palkka tulee ajallaan. Jo männeinä aikoina, vuonna 2007 Helsinki sadan postialueella oli yli 5000 asiakaspaikkaa. Lisää rakennetaan. Loistavaa! Löytyy taatusti valinnanvaraa, ja se on hienoa se. Valitettavasti ihminen on kovin kaavoihinsa kangistunut eläin. ”Vanha koira ei opi uusia temppuja”. Wanha Wiinuri peräänkuulluttaa kuitenkin rajojen rikkomista ja uusien paikkojen kokemista – varsinkin nyt huonoina taloudellisina aikoina. Tässä näet lyödään kaksi hyvää –logiaa yhteen: kotikaupungistasi voi löytyä paljon uutta tutkittavaa, säästyy ainakin vähän, ettei tarvitse lähteä lahden toiselle puolelle leikkimään ”engelsmannia nykissä”-leikkiä, ja toiseksi ne uskaliaat, jotka yrittävät saada elantonsa ruokkimalla ja juottamalla meitä muita, ovat taatusti onnellisia.
|
|||
|
Wanha WiinuriWanha Wiinuri ei ole taas voinut olla huomaamatta näköradion mainospainotteisilla kanavilla tuota sangen jo ärsyttäväksi äitynyttä uutta trendipöperöä, eli jugurttia. Siis, voi herran jestas, menee Wanhalla Wiinurilla Wiinit väärään kurkkuun, kun Tv:n valloittaa ärsyttävääkin ärsyttävämpi pikkunälkä. Heti perään kerrotaan kuinka nyt turvottaa ja syödääs tätä ja hiio-hei kaikki maailmassa on aktivialla parantunut.Näitä uusia pikku-jugurtteja on jo toista kymmentä ja kaikki kertovat kuinka on kliinisesti tutkittu, kuinka juuri tämä hapanmaitotuote parantaa kaiken maan ja taivaan väliltä. Miten niin kliinisesti tutkittu? Eräs vihreällä etiketillä varustettu vatsanpelastaja kertoi taannoisessa lehti-mainoksessaan, että 17 kliinistä tutkimusta todistavat... 17?!?! Eikö ensimmäinen todistanut? Eikö vielä toinenkaan? Kuka nämä tutkii, kysyy Wanha Wiinuri!? Johan tupakkitehtailijakin aikoinaan kliinisesti todisti, ettei tupakka ole missään määrin vaarallista, ei suinkaan! Ehkä jopa päin vastoin? Wanha Wiinuri muistaa länsinaapurin tutkineen taannoin, että jos imuttaa sisuksiinsa vuorokaudessa 13 kiloa sipsejä, niin saattaa sairastua syöpään. Saatiin jopa oikein kohu aikaiseksi! Yliopisto todisti kliinisesti aikoinaan, että katumelusta on enemmän haittaa Mannerheimintiellä, kadun, kuin pihanpuolella asujille. Aijaa? Wanha Wiinuri haluaa nyt hieman ravistella kaikkia pikku-jugurtisteja: Wanha Wiinuri on kliinisesti todistanut, ettei elämästä selviä hengissä. Wanha Wiinuri on kliinisesti todistanut, että eilis illan juhlinnan vatsanväänteet korjasi ennen vanhaan piimä, nykyään rennie tai "korjaussarja". Syökää lapset ja lapsenmieliset ärsyttävään pikkunälkäänne niitä jugurttejanne ja valitelkaa samalla kulauksella, kuinka kauppakassin hinta on kovasti kallistunut. Niitä ihania pikku-jugurttejahan saa sieltä kauppiaalta ihan ilmaiseksi?! Wanha Wiinuri Walittelee sitten huomen aamuna, että kun tuli syötyä vähän liikaa ankanmaksaa ja juotua liikaa bollingeria ja nyt turvottaa...
|
|||
|
Wanha WiinuriKysynnän ja tarjonnan laki.Wanha Wiinuri on tietysti tiennyt jo pitkään Helsingin ravintoloiden tyylisuunnista ja palveluista. Muutamiin ravintoloihin on kulkeutunut ”tuotteita” joka ovat enemmän suunnattu miehille, eivätka ”tuotteet” tietenkään ole ravintolan omia. Viime aikoina Wanha Wiinuri on kiinnittänyt hämmästyneenä huomiota Mannerheimintien alkupäässä tapahtuvaan kauppaan. Wanha Wiinuri pääsee yleensä noin yhden aikaan yöllä töistä, jolloin kauppa käy kuumimmillaan. Yleensä muissa kaupungeissa kautta maailman niin sanotut ”punaisten lyhtyjen kadut” ovat syrjemmillä kujilla, kuin kaupungin pääkaudulla. Jopa Pietarissakin kauppa käy syrjemmillä kujilla kuin ”Newskiprospektillä”. Nämä itäisestä naapurista tulleet tytöt kyllä hallitsevat kaupankäynnin hienosti ja kultivoituneesti, eivätkä aiheuta suurempia ongelmia tai turvallisuusriskejä ohi kulkijoille. Mutta mutta, samaa ei voi sanoa ostajista... Tietyn humalatilan ylitäneiden neuvottelutaktiikka ei voi sanoa parhaallakaan tavalla kohteliaaksi tai riskittömäksi. Varsinkin vanhempien miesten huutaminen ja huitominen on jo riski tytöille ja ohikulkiolle. Maaseudulta kaupunkiin saapuneet ryhmät hakevat myös jännitystä ja uusia kokemuksia varsin karkealle neuvottelulla. Toki joukosta erottuvat ne jotka ovat tottuneet ko ”palveluihin” ja hoitavat tilanteen pois nopeasti ja asiallisesti. Kaupankäynti Helsingin pääkadulla kertoo kysynnän ja tarjonnan lain varsin selvästi. Siellä missä on ostajat, siellä ovat myyjät. Wanha Wiinuri toivoo että, asia ei muodostu ongelmaksi ja pääkatu pysyy kunnossa myöskin yöllä. PS. Wanha Wiinuri huomasi tyttöjen siirtyvän aamuruuhkan aikaan rautatieasemalle.
|
|||
|
Wanha WiinuriPalvelukulttuurista...Wanha Wiinuri oli menneenä päivänä menossa Espooseen sopimaan arvokkaasta tilaisuudesta. Ratkaistakseen liikkumisongelman Espoossa, Wanha Wiinuri meni YTV:en sivuille, laittoi osoitteen koneelle jääden odottamaan tulosta: Hienot ja yksinkertaiset sivut tuottivat tuloksen alta oomin! Wanha Wiinuri tulosti kartan, pakkasi tavarat ja suunnisti kohti bussiasemaa. Kampin uusi bussiterminaali toimi mallikaasti ja Wanha Wiinuuri löysi oikean oven ja jäi odottamaan lähtöä. Hetken siinä odottaessa ja kiireisiä, vakavailmeisiä ihmisiä seuratessaan Wanha Wiinuri mietti istuessaan, näyttääköhän itse samanlaiselta. Merkki ovella vaihtui, ja Wanha Wiinuri antoi kohteliaasti tilaa muille. Koska Wanha Wiinuri on onnistuneesti pystynyt välttelemään koko elämänsä paikallisbusseja, oli lipunostokojeen kanssa ongelmia. Mitä numeroa painaa? Kuljettaja ymmärsi oitis, hymyili ja kysyi määränpäätä ja kertoi numeron, jota painaa. Lippu tuli onnistuneesti kuitattua ja kuljettaja nosti ”leikkisästi” peukalon pystyyn ja toivotti tervetulleeksi. Julkisten liikennevälineiden kuljettajien kantamaa leimaa kaameista ja asiakkaita nöyryyttävästä monstereista ei näkynyt pihaustakaan tämän kuljettajan palvelutyylissä! Wanha Wiinuri seurasi kuljettajan toimia sivusilmällä; Kohteliaasti annettiin tilaa - muita autoilijoita, polkupyöräilijöitä ja jalankulkijoita huomioitiin jatkuvasti. Aina oli käsi pystyssä, tilaa tarjottiin ja hymyiltiin. Saatuaan viralliset osuudet Espoossa hoidettua, Wanha Wiinuri mainitsi asiakkaalleen miellyttävästä bussikuskista. Espoolainen asiakas myötäili Wanhan Wiinurin saamaa mielikuvaa, ja toteasi kuljettajien toivottavan aamuisin hyvät huomenet ja olevan aina kohteliaita. Takaisin Helsinkiin tullessa kaikki toistui aivan luonnostaan. Wanha Wiinuri lähettää terveiset Westendin Linja Oy:n kuljettajille todella miellyttävästä palvelusta, joka tapahtui luontevasti ja josta olen nyt kuulut lisää, kun olen siitä hiukan kysellyt. – Bussikokematon Wiinurikin uskaltautuu hyvillä mielin takaisin Espooseen suorittamaan omaa työtään! Wanha Wiinuri PS. Hyvä palvelukulttuuri on toki pitkän työn tulos, mutta jostainhan se on aloitettava.
|
|||
|
Wanha WiinuriNuoruuden innottomuudesta... Wanha Wiinuri osui helsinkiläiseen anniskeluravintolaan kiireisen perjantai-illan jälkeen ja bongasi kaksi keittiöpäällikköä nurkkapöydästä jo hyvästä noususta. Herrat keskustelivat kiivaasti siitä, kuinka on muka taantuma ja työttömiä pilvin pimein, mutta siltikään sitä kuuluisaa ammattitaitoista ja itse työn teosta kiinnostunutta henkilökuntaa ei tahtonut löytyä kirveelläkään... Seuraavalla viikolla Wanha Wiinuri oli eräässä helsingin upeimmista kesäravintoloista, niin sanotusti "extraamassa", eikä voinut olla huomioimatta, kuinka ko. keittiön päällikkö ja mestari keskustelivat toimistotilassa juuri kokkikoulusta valmistuneesta työntekijästään. Koska molempien herrasmiesten kanssa oli jo useampia vuosia harrastettu ajoittaista yhteistyötä, he eivät vaivaantuneet Wanhan Wiinurin läsnäolosta vaan jopa tyylikkäästi liittivät Wanhan Wiinurin mukaan keskustelun tuoksintaan. Oli nimittäin niin, että keittiön nuorin kokki-poika oli valitellut, kuinka ansioista jää lyhennysten jälkeen niin perin juurin vähän rahaa käyttöön. Kuitenkin oli myös niin, että aina kun mestari tiedusteli, että haluaisiko joku pitää seuraavan päivän vapaata, oli tämän tuntipalkalla työskentelevän nuoren miehen lapanen ensimmäisenä pystyssä. Kun Wanha Wiinuri ja kyseiset keittiö-kollegat äityivät oikein nostalgisiksi muistelemaan omia uran alkumetrejä, niin muistipa mestari tehneensä nuorena tuntipalkkalaisena niin paljon tunteja, että silloisen keittiön Keittiöpäällikkö oli nauranut, kuinka nuorimies jaksoi "hakata" niin paljon duunia, että ansiot nousivat jopa korkeammiksi, kuin päälliköllä itsellään... Wanhalla Wiinurilla oli heti valmis ratkaisu mestareiden pulmaan: Jos poikaa kiinnosti olla enemmän vapailla, kun työpaikalla, niin ehkä hänen kannattaisikin pysyä poissa työpaikalta. Pari viikkoa myöhemmin Wanha Wiinuri oli poikkeamassa kyseisessä ravintolassa aivan muissa asioissa, kun Keittiömestari huikkasi Wiinuria luokseen ja kertoi, kuinka he olivat tiedustelleet tuolta nuorelta kokin-alulta, että jospa hän itse ilmoittelisi, että milloin haluaa olla töissä. Noh, olihan sinne kolmeviikkois-listalle nuorenmiehen mielestä sopinut peräti neljä työvuoroa, kun nyt oli kaikkia festareita ja muita menoja työntekoa haittaamassa. Siellä sitä sitten varmastikin kotona raavitaan päätä, kun ei tahdo kolikot riittää kaikkiin kesän rientoihin ja pian saadaan yksi pika-vippi-vanki Suomeen lisää. Lapsukaiset, hoi! Kuulkaa, kun Wanha Wiinuri neuvoo! Työ tekijäänsä kiittää! Nauttikaa noista kesätöistänne, mikäli esimiehenne antavat teidän tehdä hihat heiluen hommia. Koittakaa jaksaa painaa siellä "sorvin" ääressä. Kyllä se syksy sieltä tulee, eikä sitten palella niin kovasti, mikäli on kesällä ansaittua kahisevaa taskut pullollansa. Sitä ehtii suunnata seuraaviin haasteisiin hosumatta, kun on taskussa hyvät suositukset ja hyvästä työstä ansaittu palkkio. Eikä sitä työkokemustakaan sieltä festareilta ja terasseilta tuopin äärestä jaeta! Nyt siellä kesäpaikoissa ravut pöytiin ja se kuuluisa viimeinen rutistus! Wanha Wiinuri
|
|||
|
|